Kasvatusperiaatteita

Kun on ns. ammattikasvattaja, jotkut ihmiset kuvittelevat, ettei osaa ajatella omilla aivoillaan, vaan kasvattaa lapsiaan ties minkä kirjoista opitun teorian mukaan.
Itse kuitenkin uskallan väittää että minulla on ihan omasta päästä ja kokemuksista kehiteltyjä kasvatusperiaatteita, ja että kaikki kasvatustieteen opinnot eivät ole onnistuneet pimentämään talonpoikaisjärjen valoa.

Kasvatusperiaatteeni ovat kuitenkin aika simppelit.
Ei nyt tule mieleen, miten muuten niitä voisi valaista, joten kerron pienen jutun.

Olimme teini-ikäisen tyttäreni kanssa ostoksilla, ja takanamme seisoi erikoisen näköinen nainen/mies. Hänellä oli selvästi injektioilla turvotetut huulet, huono iho, paksu meikki ja erittäin provosoiva vaatetus. Äänestä ja kasvojen rakenteesta päättelin hänen olevan transvestiitti tai luultavimmin ehkä transseksuaali (rinnat näyttivät aika oikeilta, vaikka olivatkin luultavasti silikonia täynnä terhakkuuden perusteella).

Kun tulimme ulos kaupasta, tyttäreni kommentoi näkemäänsä " olipas kamalan näköinen naama tuolla naisella, vai oliko se nainen".
Selitin, että luultavasti oli kyseessä trans, joka on tehnyt kaikkensa näyttääkseen naisellisemmalta, mutta että rahaa ei ole ollut tarpeeksi. Tyttäreni sanoi, että oli ensimmäinen kerta, kun näki transseksuaalin näin läheltä. Tässä tulee nyt sitten se kasvatuksellinen osuus:
Korostin nimittäin lapselleni, että luultavasti hän on voinut nähdä muitakin, mutta ei ole kiinnittänyt asiaan huomiota, koska heidän muutoksensa on onnistunut paremmin, tai koska tyyli ei ole ollut niin silmiinpistävä.

Tämä on minun kasvatustyylini. Asiat on selitettävä. Arvoista on pidettävä kiinni. Ja on joskus mietittävä, mitä suustaan päästää.