Sattuma

yritän palata askeleissani taaksepäin
asetan kengänkannat jälkiin
varovasti
kuin juomalasin pöydänreunalle

yritän palata
jotta löytäisin sen pisteen
jossa sattuma alkoi

8 kommenttia:

helanes kirjoitti...

Hauska einsteinilainen oivallus.

allyalias kirjoitti...

Ja kas kummaa, kun se ei sitten onnistukaan :) Kiva runo!

Rita kirjoitti...

Hmm... Mites nyt sattuikaan, kun en saa kiinni sattuman ideasta? Melkein aivot hakee sattuman vastakohtaa kun ei sattumalta saa sattumaan osumaa jalanjälkeen tarkoituksella yrittäessään... Jospa palaan takaisin omia jälkiäni ja huomenissa jäljitän runon uusilla silmillä. Niinpä teenkin. (Hiipii takaperin pois. Hiips, hiips)

Tommi kirjoitti...

Ja sitä pistettä ei löytynyt, koska olit koko ajan siinä pisteessä.

Mainio runo, joka voisi hyvinkin olla laajemman kokonaisuuden tiivistys.

Sari kirjoitti...

Joko kaikki on sattumaa tai sitten ei mikään. Joka tapauksessa on mahdotonta löytää sitä sattumaketjun alkua, alkusyytä nykyiseen.

Eihän ne fyysikotkaan pääse alkuräjähdyksen ytimeen.

iines kirjoitti...

Teen tätä koko ajan! Yritän palata jotta löytäisin sen pisteen josta sattuma alkoi.

Valitettevasti vain sitä pistettä ei koskaan voi löytää, koska a) minä olen muuttunut ja b) piste on pienempi kuin muistin.

Leonoora kirjoitti...

Tuosta alkuräjähdyksestä puheenollen, en itsekkään ymmärrä itseäni, mutta en voi millään uskoa tuohon alkuräjähdykseen, en vaikka sitä kuinka todisteltaisiin todistamasta päästyä.
Minulle maailmankaikkeudessa ei ole olemassa sen suuren päättymättömän alkua eikä loppua.
Silti kaikki näkökulmat sallin muille.
Runotorstain runosi ovat aina kiinnostavia omaperäisine kielikuvineen ja hallittuine sananvalintoineen. Tulee mieleen montakohan teosta jo oletkaan julkaissut?

Sari kirjoitti...

Iines, joskus tulee niitä hetkiä tai kausia elämässä, että pohtii miten tähän on tultu, ja juuri niinkuin sanoit, "pisteitä" on vaikea löytää.

Leonoora, palautteesi on aina niin kannutavaa, kiitos! (Heti kun julkaisen jotain muutakin kuin virtuaalikirjallisuutta, kerron sen kyllä heti! :) )
Itsekään en oikein kykene hallitsemaan ajatusta ajan ja avaruuden rajallisuudesta; on kai jotenkin lohdullista ajatella ikuisuutta ja äärettömyyttä.