Nyt on tylsää. Kaikki nukkuu ja ei voi tehdä mitään, mistä aiheutuu melua. Paitsi että jostain syystä juuri sunnuntai-aamuisin (olen tarkkaillut: muina aamuina tätä ei todellakaan tapahdu) naapuristo kunnostautuu äänisaasteen tuotannossa. Luulisi että kansa on tähän elokuun aikaan kaikki jossain rannalla lekottelemassa, mutta eihän se inflaation vuoksi ole enää mahdollista. Niinpä naapurit tekevät kaikkensa kakofonisen sunnuntaiherätyksen luomiseksi.Ensin hieman höpsö Maria aloittaa laulukonserttinsa; repertuaari vaihtelee työväenlauluista kansanlauluihin. Ääni on kantava, onneksi jokseenkin vireinen. Sitten lauluun yhtyy koiratappelun rähinä. Aina jonkun häiriintynyt sylikoira aloittaa kolmiviivaiseen a:han ylettyvällä ulinaräksynnällään, sitten kuoroon liittyy alasointuisempaa verihurtta-louskutusta ja omistajien hysteeristä kiljuntaa.
Kun koirat on saatu taltutettua, pääsee vauhtiin se innokas puutarhaihminen, jonka laitteet hurisevat, surisevat, pörisevät tai humisevat, kun niillä pestään/leikataan/höylätään jotain.
Mutta kas, perhe onkin jo hereillä. Nyt meluamaan!
3 kommenttia:
Kaksi kirjoittamaani kommenttia häipyi yhtäkkiä... kokeilen vielä kerran
Ekasta Italia-kesästäni muisto: Kerrostalon sisäpihalla kaikui television ääni useista ikkunoista, sama suosittu ohjelma, mikä se sitten olikaan. !8-vuotiaalle tunnelmaa enemmän kuin mitään muuta (olin lapsenhoitajana). Nykyään meteli häiritsisi.
Tätä on ilmassa.
Itse olen tullut tosi herkäksi melulle. Liittyneekö ikään, tai sitten vain yksinkertaisesti kaupunkiympäristössä on liikaa äänisaastetta. Varsinkin näin kesällä kun lumi ei vaimenna kiviseinistä ja asfalteilta kaikuvia ääniä.
Lisäksi viritetyt mopot ja moottoripyörät pärräävät jatkuvana virtana autojen lisäksi ohi, lähellä taloa kaasua lisäten.
Eikä siinä kaikki, maalla puuyritys surraa yötä päivää, huonokuuloisia se ei häiritse, eikä minuakaan silloin kun sisällä radio on auki tai tuulee äänekkäästi. Mutta kun haluaisi kuunnella vain ei mitään ääniä, täytyisi mennä kilometrien päähän vaarojen taa, jonne kalliopohjaista maata, pohjavesiä pitkinkin kulkeva kuivaamon jurnutus ei yllä.
Sanotaan, että ennen kuolemaa aistit herkistyvät, varsinkin hajuaisti.
No, uskoisin, että pitkäaikainen altistuminen lisää stressihormoonien määrää, ja nostaa verenpainetta, ja sitäkautta verisuoni ja sydäntaudin riskiä. Onneksi on korvatulppia, kuulokkeita ja pumpulia edes hetken helpotukseksi.
Apua, ei tässä nyt niin vanhoja vielä olla, että aistit sen vuoksi herkistyy!
Itse olen (aamuisin) herkkä melulle ehkä juuri siksi, että asuntomme on todella hiljainen. (naapuristo on iäkästä)
Lähetä kommentti