Leivontataidetta



Toivottavasti oli kiva ja rauhallinen joulu kaikilla, meillä ainakin oli.
Joulupukki, tai oikeastaan Babbo Brutale (meille ei Babbo Natale uskaltanut) toi kivoja lahjojakin. Suomi-rokin kultainen 80-luku on soinut nyt pari päivää ja olen lukenut monta sataa sivua Umberto Econ uusinta.

Nyt voi sitten aloittaa uuden vuoden juhlintaan valmistautumisen.

5 kommenttia:

-S- kirjoitti...

Ihana tuo Backman ukko ja keltaiset pisteet :D

arkitehti kirjoitti...

Packman-pipari on aika super.

Me ei uskallettu koristella, kun tällä ilmankosteudella tulee kaikesta ihan mähnää. Befana saisi tuoda deumidificatoren.

Ripsa kirjoitti...

Meillä on viimeksi suomennettu Econ Kauneuden historia, joka puolestaan on präntätty kirjan muotoon käsittääkseni rompusta.

Mikä se tämä teos on? Anteeksi. Mutta latinani alkaa olla totaalisesti unohtunut...

Emme ole mekään lakanneet ylistämästä Italian ruokaa, ja erityisesti siis raaka-aineita: kaikki maistui taivaalliselta!

Sari kirjoitti...

S ja Katja:
poika on nörtti jopa leipoessaan! :)

Ripsa:

tuo uusin on tulosta Econ Versaillesiin järjestämästä näyttelystä, jonka aiheeksi hän oli valinnut listat.
Olen nyt lukenut kaiken sen, mitä Eco itse on kirjoittanut ja osan kirjallisuuslainauksista, joita hän käyttää esimerkkeinä erilaisista listoista.

Hieno teos.
Kirjoitan varmasti jotain aiheesta pian.


Meillä on nautittu maksalaatikkoa ja kinkkua; mainioista italialaisista raaka-aineista nekin! :)

Leonoora kirjoitti...

Sari

Täällä oli vanhanajan joulu, niin sääolosuhteiden, kuin muidenkin jouluasioiden suhteen.

Luovasti toteutettuja piparikakkuja! :)

Kysyin uusinta Ecoa kirjakaupastamme, mutta ei löytynyt edes kaupan tietokoneen tietokannasta vielä.
Kirjakauppamme tilaa Econ kirjoja yleensä muutenkin vain pari tai korkeintaan muutaman
kappaleen. Odotellaan, suomennos voi kestää vuosia...