Vallankumous

kun maailma tekee itsemurhaa
sinun kapinasi lyö lapasella märkään asvalttiin
sinun kapinasi itkee peilin edessä

kun maailma tekee itsemurhaa
sinun kapinasi astuu varpaille
ja kurkottaa aidan yli sylkemään lätäkköön

presidentit itkevät
maailma tekee itsemurhaa
sytytitkö kitaran?

vallankumous on toisaalla:
lapsen kädessä värikynä
lautasella puuro

Pearl Jam: World Wide Suicide

runotorstai

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Niin totta. Pidin tästä paljon.

Paperivuorineuvos kirjoitti...

Tosiaan osuvasti ilmaistu.
Kapinallinen voi olla vaikka vanhemmilleen tietyssä iässä, mutta vallankumous on toista. Joskus hyväksi, joskus pahaksi. Usein tarpeen.

Leonoora kirjoitti...

Niin...positiivinen vallankumous: ruokaa, rakkautta, vastuuta ja huolenpitoa.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvin laitat kapinat rinnakkain, maailmanlaajuisen rinnalle arkinen kapina. Ja totta, maailmanlaajuisesti todellinen vallankumous olisi joka lapselle eteen täysi ruokalautanen ja käteen aseen sijasta värikynä.

सारी kirjoitti...

Tää oli tällainen ruohonjuuri-kannanotto. Kiitos palautteesta, epäilin oliko tämä hetken huumassa kirjoitettu julistus tarpeeksi selkeä viestiltään, mutta hälvensitte epäilykset. Tai sitten olette tavallista fiksumpaa porukkaa ja ymmärrätte vähän sekavammatkin jutut! :)

Anonyymi kirjoitti...

tää oli todella hieno, ajatuksia herättävä, en nyt uskalla näin hienoon enempää sanoakaan. ;D

Rita A kirjoitti...

Se mikä minun mielessäni alkoi pyöriä oli lapsen itsenäistyminen ja kaikki siihen liittyvät oman tahdon ilmaukset ja kapinat. Sekä ekalla kerralla lukiessani että nyt kun tulin uudelleen. Uhmaikä ja murrosikä tottakai ne rajuimmat, mutta kautta linjan perheissä voi esiintyä kapinaa tai sen tapaista. Tahtojen taistelua. Jopa vallankumousta.