Innostunut sonni

Haukuin tuossa aiemmin tänään itseäni keski-ikäiseksi, mutta itseasiassa koen olevani aika nuori. (Jos käyttäisin sanaa 'nuorekas', on se aivan sama kuin jos sanoisin itseäni vanhaksi). Nuori olen siksi, että osaan innostua, ja aika usein.
Tänään olen innostunut kahdesta ihmisestä ja heidän tuotoksistaan.

Toinen on Charlotte Gainsbourg

Ja toinen on Slavoj Žižek.

Toista voitte kuunnella tuosta last.fm-linkistä, ja toista lainaan tässä:

Vanhassa DDR-läisessä vitsissä saksalainen työläinen saa töitä Siperiasta; tietoisena siitä, että sensuuri lukee kaiken postin, hän sanoo ystävilleen: "Käytetään koodia: jos saatte kirjeen, joka on kirjoitettu tavallisella sinisellä musteella, on se totta, jos punaisella, on se valhetta." Kuukauden päästä ystävät saavat kirjeen:

Kaikki on hienoa täällä. Kaupat ovat tavaraa täynnä, ruokaa on runsaasti, asunnot ovat tilavia ja kunnolla lämmitettyjä. Elokuvateattereissa näytetään länsimaisia elokuvia ja tytöt ovat kauniita ja auliita- ainoa mikä puuttuu on punainen muste.


Me sanomme, että meillä on täysi vapaus, mutta lisäämme sitten, että vain "punainen muste" puuttuu.
Me tunnemme itsemme vapaiksi, koska meiltä puuttuu kieli, jolla ilmaista vapauden puutteemme.

Welcome to the Desert of the Real, 2002 (oma suomennokseni)

10 kommenttia:

Rita kirjoitti...

Tulipa paljon ajateltavaa vaikka ensin vain vaikuttaa vitsiltä.

Onnea jo tänään siitä että blogisi täyttää huomenna vuoden.

PS Mitä juustohöylä on italiaksi, vai onko teillä sellaisia? Jotkut englantilaiset joilta kysyin vuosia sitten eivät tunteneet koko kapistusta mutta nykyään varmaankin. (A cheese plane?)

Leonoora kirjoitti...

Korkealla vuorilla tuulee
ja pilvet vaeltavat matalalla.
Avaruus huuhtoo ajatukset
ja alas tultuaan
näkee selvästi tien!
Onnitteluni sinulle blogivuosi- synttäreiden johdosta tuon runon, jonka tekijää en valitettavasti tiedä, myötä!
Sinä, Rita, ja Iines olette kestosuosikkejani blogistanissa.
Tosi stimuloivia nuo sivusi linkit.
Lienee Sergen tytär tämä sensuelli laulajatar? Kiitos sinulle kiinnostavista kirjoituksistasi!

Sari kirjoitti...

Kiitos kiitos!

Juustohöylää ei tunneta kovin yleisesti täällä, jotkut luulevat esim. kuorintaveitseksi(!); kukaan ei ole ainakaan esittänyt mitään järkevää nimeä, joten meille se on 'affettaformaggio'. Tulee ilmi käyttötarkoitus, jos ei muuta.
Englanniksikaan en ole koskaan kuullut tai nähnyt...samalla logiikalla se kai olisi cheese-slicer...tai sitten vaikuttavampi:cheeseblade? Sympaattisempi on kyllä tuo sinun 'höyläsi'!

Ja onnea vielä kerran itsellesikin; luulin aempien kokemusteni perusteella, etten jaksaisi pitää blogia näinkään pitkään, mutta sujuvasti on mennyt! Ja olen tutustunut kivoihin ihmisiin, tai siis blogipersooniin.

Leonoora, kiitos itsellesi!
Juu Sergen tytär on. Sanoi näkemässäni haastattelussa, että vähän isän maine painaa, ja siksikin teki levyn englanniksi, on jotenkin vapaampi olo kai.
Runosi on oikein kaunis! Ja aika zen! Kiitos, vielä kerran!

Petja kirjoitti...

Miksi pitäisi olla nuori?
Millaista se on?
Olisiko saatavana jonkinlainen simulaattori?
Jos voisin kokeilla?

Ulkoa katsoen, se näyttää aika... pateettiselta, sen mitä olen asiaa vuosien mittaan tarkkaillut.

ps. uianggaz on sympaattinen verifiointirivi.

Sari kirjoitti...

Olen erittäin hyvässä kontaktissa sisäisen lapseni, nuoreni ja jopa vanhukseni kanssa, mutta sisäinen keski-ikäiseni on tylsä ja arvattava persoona, jonka mielelläni jätän omaan keskinkertaisuuteensa.
Luulen että oman sanastoni 'nuorekkuus' on sitä nuoruutta, jota kutsut pateettiseksi. Siis luulen.

rlbyll!

(Pitäisikö kerätä parhaat verifiointikukkaset antologiaksi?)

Petja Jäppinen kirjoitti...

Minä olen ollut nyt noin neljänkymmenenviiden jo viidettä vuosikymmentä, eikä tämä nyt varsin vielä kyllästytä.
Ajan laskostaminen väärin aiheuttaa välillä hassuja singulariteetteja, mutta muutoin ajattelin jatkaa tätä vielä jonkin aikaa.

Parhaimmasta päästä ollut verifiontivastaus on ollut sigssekx, mutta tämän kertainen on tylsä ucsdwwe, jonka senkin sitten kirjoitin väärin, ja sain uuden qcell, joka onkin ajankohtainen.

Petja Jäppinen kirjoitti...

Mikä muutoin on italiaksi "juustohöynä"?

Itse olen sellainen. Pakkaan matkoilleni vanhat rääsyt mukaan, joista mahdollisimman suuren osan voisin jättää matkalle roskiin ja voin tuoda sitten matkatavaroissani enemmän juustoja. Rekka taisi olla 18 kiloa, mitä tuotiin kerralla.

"ptissu" mikähän se on?

surreal kirjoitti...

kaikkeutta ei ihminen pysty järkiperäistämään muutenkaan. vapaatahto tai sen puute on yksi osa yleisempää ihmetystä.

Sari kirjoitti...

Sinäpä sen sanoit, rock'n'roll nigger. Meillä on kuitenkin sen verran vapaata tahtoa, että voimme valita hienoja pseudonyymejä ja kutsumanimiä...:)

Jäppinen, juustohöynä on tietysti 'formaggiomane' tai vielä elegantimmin latinasta 'caseinomane'.(paino on sanoissa tavulla 'no'; lausutaan: formattsoomane ja kaseinoomane) Ptissu on sellainen puikulanmuotoinen rintarauhanen, myös 'alkuasukkaan tissiksi' mainittu.

Mitä kaikkea sitä...hohhhoi.

Olen muuten iloinen, että eräs täkäläinen suomalaisrouva aloitti suomalaisen ruoan tuomisen. On jotenkin niin epäeleganttia kantaa hapankorppuja ja salmiakkia matkavaatteiden seassa kuin joku toisen luokan salakuljettaja.

Petja kirjoitti...

Olen ajatellut että otan seuraavalle Italian matkalle mukaan 8 kiloa aikauslehtiä ja ripottelen niitä kummallisiin paikkoihin...

Mikä mahtaa sitten olla turyuhpuz