Bingo!

Eilen ajoin töihin sadesumussa ja pimeässä peläten henkeni puolesta; aina joku urheiluautoilun ihme päättää ohittaa kurvissa; sumussa vielä todennäköisemmin, kuten eilen. Minut myös pysäytettiin, carabinieerit konekiväärit sojossa kyseli ajokorttia. Ensin luulivat, että Suomi ei ole EU:ssa, ja uhkailivat ties millä auton takavarikoimisella, mutta kun vakuutin, että kyllä me ollaan eurooppalaisia, antoivat mennä. (Jos olisin ollut extracomunitaria, eli EU:n ulkopuolelta, pelkkä kortti ei olisi riittänyt.)

Bongasin heti carabinieerien pelottelun jälkeen tähän asti parhaan joulukuusen bingohallin pihassa, oli nimittäin aikamoinen monivärivaloesitys. Täällä siis on bingohalleja, italialaisethan ovat keksineet bingon (kuten lotonkin), vaikka sitä useimmiten kutsutaankin nimellä tombola.
Bingo on muuten myös perinteinen jouluillan perhepeli. Yksi huutaa numeroita, muut laittavat nappuloita kortteihin ja palkinnoksi saa vaikka torronea, ihanan ötkymakeaa sokerimassaa, johon on upotettu manteleita, pähkinöitä tai pistaaseja. Anoppi on ollut aikoinaan himobingoaja, mutta ei nykyisin enää käy halleilla, kun tupakointi kiellettiin. Mitä hauskanpitoa se on, että pitää kärsiä tupakantuskia, kun ei bingon äärestä voi käydä tauolla, jää vielä kahvipaketti saamati.

Taidanpa nyt katsella, mitä Tarjan juhlissa tapahtui, kun jäi eilen väliin.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sellaiset torrone-tangot on mukavaa matkaevästä

सारी kirjoitti...

Juu, pysyy verensokeri sopivan korkealla.

rgdnmwap

inhoan pitkiä sanaverifikaatioita

Anonyymi kirjoitti...

Mulla on antisokeritauti. Elimistö hajoittaa sokerit nopeammin kuin ihmisillä ja siitä syystä minulla on yleensä jotakin evästä mukana, kaiken varalta.
Ajattelin kokeilla pemmikaania.

Ilvogel oli jäänyt jälkeen kun armeija oli vetäytynyt vuorille ja asettunut taloksi vanhaan, hylättyyn talliin.

Leonoora kirjoitti...

Hyvinpä on kotoisia asioita. vanhempani bingosivat yhdessä kun isä vielä eli, ja molemmat mahottomia tupakan ökyyttäjiä.
Yksin ei äiti enää peleissä käy, onneksi, vaikka rahanmenon lisäksi ainahan siellä pientä sosiaalista kanssakäymistäkin voi harjoittaa.
Aika pelottavan näköisiä nuo polisisedät.