S. Silvestro - Uudenvuoden aaton juhlaa

Un veloce resoconto:
Menu di S. Silvestro

Tigelle ovvero crescentine
con
battuto di lardo anche conosciuto come pesto modenese
affettati misti (coppa, mortadella, prosciutto, tacchino, ciccioli)
formaggi

Polenta
Cotechino
Lenticchie in umido

Torta di mele
Pandoro

Lambrusco Giuseppe Verdi
(un decente lambrusco parmense)
Compagnia: due famiglie + un casuale ospite dalla finlandia + un gatto


Kermesse: Mangiare; chiaccherare; guardare cartoni (One Piece e Castello errante di Howl); uscire prima di mezzanotte per vedere una grande nebbiona e qualche fuoco d'artificio sparandone alcuni a nostra volta; passeggiare nel centro e vedere i resti dell'anno vecchio bruciati in un falò; subire vecchi successi italiani (Carrà, Ricchi e Poveri, Claudio Cecchetto) riarrangiati con casse in quattro e sparati a frequenze subsoniche (questo delirio faceva parte del concerto in piazza Sant'Agostino nel quale la musica buona è terminata non appena abbiamo messo piede fuori dalle auto).


Pikainen selostus tapahtumista:

Uudenvuoden aaton Menyy
Tigellejä, joita oikeastaan sanotaan crescentineiksi*
maustettua ihraa, jota myös Modenan pestoksi sanotaan
valikoima leikkeleitä (coppaa**, mortadellaa, kinkkua, kalkkunaleikettä, ciccioli***)
juustoja

Polentaa
Cotechinoa****
Linssimuhennosta

Omenakakkua
Pandoroa

Lambrusco Giuseppe Verdi
(säädyllinen parmalaislambrusco)

Juhlaseurue: kaksi perhettä, satunnainen suomalaisvieras, kissa

Juhlaohjelma: Syömistä; juttelua; piirrettyjen katselemista (One Piece ja Liikkuva Linna); ulostautuminen ennen keskiyötä, jotta voi katsella mahtavaa hernerokkasumua ja joitakin raketteja, joita itsekin ammutaan; kävelyä keskustassa ja vanhan vuoden jätösten palamisen katselua kokonjämässä; vanhoja italohittejä jumputuspseudoteknobassosovituksina ( tämä delirium kuului Sant'Agostinon aukion uudenvuoden konserttiin, jonka hyvä musiikki loppui sillä hetkellä kun astuimme ulos autoista).

*
Tigelle on modenan apenniinien tapa paistaa pieniä leipäsiä; ennen leipäset paistettiin kekäleillä kuumennettujen tigelle-savikiekkojen välissä; nykyisin käytetään sähköistä, grillimäistä laitetta. Tigella on kaupunkilainen, ei asiantunteva nimi; oikeat vuoristolaiset kutsuvat leipiä crescentina-nimellä. Kyseessä on erittäin paikallinen herkku.

**
Coppa: sianniska-leike, maustettu ja ilmakuivattu parmankinkun tyyliin

***
Ciccioli: sian rasvaisista osista mausteissa keitetty leike; muistuttaa joko lastuja tai kuivahkoa aladoobia

****
Cotechino: sian teurasjätteistä suolessa keitetty zamponea muistuttava perinneherkku.



Le poche testimonianze: Muutama vähäinen todiste:
Vanhan vuoden jäänteet, taustalla jumputusmusiikin lähde ja yllä näkyy kuukin. Sumu autenttista, toppatakkinen tyyppi tuntematon. I resti dell'anno vecchio, sullo sfondo la fonte della musica fastidiosa e anche la luna. La nebbia è autentica, il tizio con piumone sconosciuto.
Lady Michelin tuomiokirkon aukiolla. Taitaa olla dieetin paikka...(hei, mulla on paksu villatakki toppiksen alla!) (Kuvat E.) Dal duomo; forse ci vuole una dieta...(ehi, ho un cardigan pesantissimo sotto il piumone!) (le foto:E.)

Se mitä ruoasta oli aamulla jäljellä. Quello che è rimasto del cibo.



EDIT:
Eipä tullut heti mieleen, että eihän eilen mitään uutta vuotta juhlittu. Siis sehän oli vasta aatto.
Ja vastaavasti tänään on Capodanno, eilen "la notte di San Silvestro". Pitäisi olla tarkkana! Muutin siis alkuperäisen otsakkeen, jossa puhuin uudesta vuodesta ja Capodannosta.

Ei kommentteja: