Maija-kissa riehuu öisin niin, että ei oikein saa nukuttua kunnon rem-unia. Tänäänkin olen ollut koko päivän sellaisessa 0.7 promillen humalatilaa muistuttavassa, univajauksesta johtuvassa ylipirteän kohmeisessa sekavuustilassa.
Asiaa ei auta yhtään se, että joka tuutissa jauhetaan sanoja pacs ja coppie di fatto (avoliitto); vasemmistohallitus yrittää saada aikaiseksi lakia, joka saattaisi mahdollistaa jopa homoseksuaalisten parien rekisteröimisen. No siitähän tietysti katoliset papit tykkää: "Perhe on vaarassa!", hoetaan joka toisessa keskusteluohjelmassa. Vaikka tietysti itse papisto ei yleensä osallistu poliittisiin keskusteluihin, heitä edustaa joukko sekalaisia poliitikkoja, joista suurin osa on kyllä kaikkea muuta kuin hartaita katolisia.
En oikein ole ymmärtänyt logiikkaa, jonka mukaan perhe on vain avioliiton kautta syntynyt pari ja heidän jälkikasvunsa. Enkä ymmärrä sitäkään, miksi hoetaan " kun halutaan oikeuksia, pitää myös kantaa vastuuta; menkää naimisiin jos haluatte oikeuksia!". Tarkoittaako tämä sitä, että homoparien on mentävä naimisiin? Sitäkö tässä nyt ajetaan takaa? Ja sitten het'kohta todetaan, että oikeastaan kaikki oikeudet on jo turvattu, että laki on siksi turha.
Ota tästä selvää.
Melkein tekee piruuksissaan mieli erota ja ryhtyä avoliittoon, ihan vaan katolisten kiusaksi.
Vaan ehkä se on vaan tätä kevään huumaa, kissalta tarttunutta.
2 kommenttia:
Minulla on sellainen matemaattis-feodaalinen perhekäsitys.
Ensinnäkin perhe ja suku on vaimo ja lapset, ja lasten vanhemmat, lasten veljet ja sisaret, ja heidän vanhempansa, ja sitten on vielä familiaarit...
Mutta sitten ihan hallinnollispragmaatisista syistä, pöytäjärjestyksen ja tuollaisen vuoksi, minulla on matemaattinen kaave sukulaisuuksien määrittelyyn.
Henkilö joka tulee tilaisuuteen puolisona, sitä kohdellaan puolisona. Sitten entiset puolisot määritellään liiton keston ja lasten mukaan. Jos esim. vanhempien lasten ja puolison suhteellinen luku on 100, on veljien ja sisarten luku, puolet vanhempien luvusta. Veljien ja sisarten äidin luku on 50-1, jos hän on edelleen liitossa äidin tai isän kanssa, mutta liiton purkauduttua hänen paikkansa pöydässä tai kutsulistalla määritellään monimutkaisella kaavalla, jossa huomioidaan lapset (25) liitonpituus (0.72*vuodet-1).
Näin esimerkiksi sisarpuolten äiti, joka on ollut isän kanssa naimisissa 18 vuotta, mutta on eronnut, määritellään pöytäpaikkoja jakaessa numerolla 25+11,96. Jos yhteisiä lapsia ei ole, pöytäpaikka määritellään arvolla 11,96.
Vanhempien sisaruksien pöytäpaikka määritellään luvulla 50, ikäjärjestyksessä, serkkujen 25 ja heidän lastensa 12,25. Näitten puolisojen, entisten puolisojen ja lapsipuolten jne. paikka määrittyy edellä mainitun laskutavan mukaan.
Totta puhuen en ole ymmärtänyt mihin rekisteröityä parisuhdetta tarvitaan, jos haluaa rekisteröityä niin eikö voi samantien mennä naimisiin? Ei ole pakko mennä kirkossa.
Minä antaisin samaa sukupuolta oleville luvan mennä naimisiin, ja rinnastaisin parit joilla on lapsia aviopareihin. Homoparin kirkkovihkiminen on asia johon en sano juuta enkä jaata, paitsi että jos Jumala ei tykkää homoista niin miksi ihmeessä hän on luonut heidät?
Ehkä rekisteröity liitto voisikin tarkoittaa rekisteröityä lähiomaista, vaikka vanhuksille jotka eivät styylaa mutta tahtovat silti että on kämppäkaveri, ja että kämppäkaveri pääsee sairaalaan mukaan tiukan paikan tullen... vai?
Lähetä kommentti