Eilen oli noin kuuma. Kun auton joutui parkkeeraamaan puolivarjoon, nousi sisälämpötila pienessäkin ajassa saunamaisiin mittoihin. Söin jäätelöä, joka muuttui nestemäiseksi ennen kuin ehti kissaa sanoa. Piti nuolaista ennenkuin tipahti.
Taannoinen matalapaine toi kyllä mukavia sadepäiviä, mutta nyt ne ovat muisto vain.
Äh, tänäänkään en osaa kuin toistaa sanontoja, aivoille on kai käynyt kuin entiselle jäätelölle. Joka muuten on namia.
Ainoa lohtu on se, että kuuman sään ansiosta voi syöttää perheelle kevyitä kasvis/salaattiaterioita, eikä kukaan vetäise jälkkäriksi salamia. Tänään syödään sesonkivihreitä parsoja. Ja nyt on myös mansikka-aika! Ja kohta saa kirsikoitakin; Vignola, joka on pieni kaupunki tässä ihan lähellä, on kirsikoistaan tunnettu, ja menemme sinne ostamaan laatikollisen suoraan tuottajilta heti kun sesonki pääsee kunnolla käyntiin.
Joten mitäs tässä vuodenajassa nyt sitten olisi niin kauhiasti valittamista, hiki tulee, vaan tulkoon.
2 kommenttia:
Ooh, kuulostaa ihan kesältä :) Mukava kuulla kuvausta, mutta heti kun tänne tulee, osa suomalaisia alkaa valituksen... Huh kun on kuuma. Sais jo sataa. Hih. Minä ainakin kärsin heti kun on kuuma. Mutta yritän olla valittamatta minäkin.
Kyllà tààllàkin osataan valittaa kuumuutta...
Itse luulin kestàvàni suhteellisen hyvin, mutta nyt kyllà vàhàn hirvittàà mità tuleman pitàà, kun toukokuussa ollaan jo hellelukemissa...
Sari
Lähetä kommentti