Kaupunkiin

Auton ikkunasta on vaikea ottaa kuvia(Ainakin sillä räpsykameralla, joka minulla on). Tuo oranssi enkeli Maseratin tehtaan edessä, ylikulkusillan kiihkeän lauantailiikenteen keskellä olisi ollut kiva kuvata vähän paremmin.

Olen melkein aina asunut paikoissa, joista mennään "kaupunkiin". Joensuussa mentiin "kaupunkiin", kun asuttiin reunalla; Helsingissä vasta mentiinkin "kaupunkiin" kun oltiin kilometrien päässä keskustasta.
Nytkin mennään "kaupunkiin", kun keskusta on parin kilsan päässä.
Kaupungissa oli tänään kivaa. Otin lainaan Doris Lessingin omaelämäkerran toisen osan Walking in the shade ja kaksi muuta teosta, joita en ole lukenut: The summer before the dark ja kertomuskokoelman The temptation of Jack Orkney. Lessing sai Nobelin ja yht'äkkiä, vuosien jälkeen, muistin että pidän hänen kirjoistaan. Tuli siis ihan tarpeeseen tuo Nobel.
(Nobelin palkinnosta löytyy kiinnostava lastu Hanhensulka-Dionysoksen kevät-blogista).


Puistossa näin kaksi kummaa juttua. Hevoskastanjat (jotkut niistä) kukkivat (!) ja keskellä kaupunkia on hiekkaranta. Ilman merta. Joku aika sitten kaupungissa oli rantalentis-tapahtuma ja sen jäljiltä on nyt keskellä kaupunkia kymmeniä neliöitä rantahiekkaa.








2 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Meiltä on kotoa piazzalle vajaat sata metriä, koko ikänsä lähiössä asuneelle se on virkistävää vaihtelua.

Sari kirjoitti...

Minustakin olisi kiva asua ihan keskustassa. Voisin kestää parkkeerausongelmatkin.