Olen sanka-rillinen

Olen seurannut viimeviikkoina Heroes-sarjaa, en ihan sataprosenttisella innolla, mutta kuitenkin niin, että luulen olevani selvillä monimutkaisista juonenkäänteistä. (Sarja on lähinnä tilaisuus viettää sunnuntai-iltaa yhdessä pojan kanssa)

Ajatusleikki: minkä supervoiman ottaisin, jos voisin valita.
Ei ole nimittäin helppoa, kokeilkaa vaikka.

Herkkä kuulo saattaisi vain viedä hermot, kuten mikä tahansa herkistynyt aisti. Toisten ajatusten lukeminen tai suostuttelutaito olisi sosiaalisille suhteille rasitus. Saatikka sitten kyky pyyhkiä toisten muistista epämiellyttäviä episodeja. Lentäminen olisi huikeaa, samoin näkymättömyys, mutta en oikein tiedä olisiko niistä sittenkään niin suurta hupia vuosien jälkeen. Haavoittumattomuus toisi suuren vastuun, koska pitäisi pelastaa jatkuvasti ihmisiä vaikkapa tulipaloista. Aikamatkailu voisi pitemmän päälle aiheuttaa sekavia muistoja; jo nyt menen joskus sekaisin siitä, mitä milloinkin on tapahtunut.
Telekineesi? Siivous helpottuisi, mutta tulisin luultavasti lopulta niin laiskaksi, etten siirtyisi sohvalta minnekään.
Ja kaikenkaikkiaan, jos minulla olisi supervoima, haluaisinko olla ainoa? En usko. Toisaalta en haluaisi myöskään kuulua mihinkään friikkikerhoon.
Ei ole helppoa heerous.

EDIT:
Tietysti unohdin yöllä laittaa tähän Youtube linkin parodiaan:
Zeroes

3 kommenttia:

Petja Jäppinen kirjoitti...

Poikani kanssa kerran tästä juteltiin ja hän sanoi ottavansa sen superkyvyn, joka minulla jo on. Arveli sen helpottavan kovastikin elämää: valkioiva muisti

Sari kirjoitti...

No jaa, jos tuo on supervoima, on se aika yleinen.

Leonoora kirjoitti...

No jos valita pitäisi, kenties ottaisin hypnotisoimisen, täydellisen sellaisen kyvyn.
Tietysti täytyisi ilmeisesti kyllä päästä melko lähelle hypnotisoitaviani, ennenkuin saisin heidät valtaani, toteuttamaan antamiani tehtäviä...
Ajattelepa mitä tällaisella kyvyllä voisi saada (tietenkin hyviä asioita) aikaan maailmassa, ja ihan yksin :DDDD! No, onneksi se ei ole mahdollista näillä resurseilla.
Toisena voisi olla parantamisen lahja. Mutta se edellyttäisi joko matkustamista tai sitten valtavia jonoja ovellani...eli stressaavaa touhua se pitemmän päälle kaiketi olisi, ellei sitten hyvän tekemisestä siunaantuisi lisää energiaa.