Helanes, en tiedä. Uskon kuitenkin, että vihaan voi "vihkiytyä"; luulen, että jossain vaiheessa vihaamisesta (kuten mistä tahansa inhimillisestä tunteesta) voi tulla riippuvaiseksi ja se ruokkii itse itseään, loputtomasti. Mutta miksi. Miksi.
Miguel, vaikea on mitenkään muutenkaan käsitellä näin kipeitä asioita. Kiitos itsellesi kiitoksista.
3 kommenttia:
Suunnilleen näin näyttää käyneen. Mutta miksi?
Osoitat melkoista rohkeutta eläytymällä, samaistumalla. Terapiaa myös lukijalle. Kiitos Sari!
Helanes, en tiedä. Uskon kuitenkin, että vihaan voi "vihkiytyä"; luulen, että jossain vaiheessa vihaamisesta (kuten mistä tahansa inhimillisestä tunteesta) voi tulla riippuvaiseksi ja se ruokkii itse itseään, loputtomasti. Mutta miksi. Miksi.
Miguel, vaikea on mitenkään muutenkaan käsitellä näin kipeitä asioita. Kiitos itsellesi kiitoksista.
Lähetä kommentti