Hedelmällisyysriittejä

Viime päivinä small talk on ollut aika yksitoikkoista. Jos ensin kuukausi jankutettiin " taas sataa, toivottavasti loppuu pian", nyt puolestaan keskustelun ydin on se, miten kuuma on ja miten on vaikea tottua kuumaan, kun ensin oli niin viileää ja toivottavasti ei tule vielä kuumempaa. Mikä on todellakin toiveajattelua, sillä TIETYSTI tulee aina kuumempaa.

Toissapäivänä koululla oli ilmastointi rikki. En ole eläissäni hikoillut yhden päivän aikana niin paljon. Eilen ilmastointi taas toimi. Oli melkein kylmä, mutta kyllä olin kiitollinen. Olen lopettanut sen kliseen toitottamisen, että ilmastointi on resurssien tuhlausta ja että se on epäterveellistä ja ties mitä. Ei ole terveellistä tehdä töitä kuumassa ja kosteassa. Ilmastointi on ihan jees. Näin se menee ympäristöajattelu oman navan hikoilun kohdalla suoraan ilmastoinnin kautta taivaan tuuliin...

Eilen E, koordinoijamme, sanoi: "Sari, jos sinä alat odottaa vauvaa, tapan sinut omin käsin". Syy E:n aggressiivisuuteen on hyvin yksinkertainen: sekä pomo että yksi opettajakolleegoista on raskaana. Koordinoi siinä sitten. Syksyllä on siis tiedossa oikea vauvamyrsky! Kivaa.
Enkä todellakaan aio osallistua muuten kuin sivustakatsojana; kuten italiaksi sanotaan: abbiamo già dato. (Suomeksi se olisi kirjaimellisesti "olemme jo antaneet", mutta merkitys on tietysti se, että olen jo tehnyt osuuteni tämän maapallon populan eteen. Siis tuota ilmaisua voi käyttää aina, kun on tehnyt osuutensa. Sanonta tulee luultavasti siitä, että kun pääsiäisen alla käy kirkonhenkilöt pyytämässä kirkolle avustuksia, ovelle tulijalle sanotaan yleensä tuo lause "olemme jo antaneet". Niinhän me kaikki yleensä olemme. Ainakin jotain joskus jollekin.)

Kotona ei ole toistaiseksi muuta ilmastointia kuin ikkunalävet. Katsotaan, miten kuumaa tämä perhe sietää. Ja sitten karataan vaikka vuorille.


Edit.
Hih. Iines kirjoitti juuri: "Ilmastointilaitteet sen sijaan pitäisi lailla kieltää. Ne ovat kammottavia!"

Eilen luin "Muumipappa ja meri". Nähtävästi en ole ainoa, jonka mielestä se on oivaa kesälukemista. Tai kuuntelemista.

Hauska löytää tällaisia sattumayhteyksiä seuraamistaan blogeista.

2 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Jonkun verran ilmastoinnin tarvetta voi vähentää sillä että antaa talon suunniteltavaksi ammattilaiselle ;) Meidän töllissä heikoin linkki on katto, se kun on uusittu kahdeksankymmentäluvulla, ja sitten kun rikastun ja köyhtymästä lakkaan niin pistän koko hoidon uusiksi, puiset kattotuolit, eristysvahvuus viisitoista senttiä hamppua ja saman verran korkkia, eteläisen Italian parhaiten eristetty katto!

Niistä ikkunoista voi olla suurta iloa jos saa vallitsevan tuulen suuntaisen läpivedon, ja jos vallitseva tuuli on edes hieman viileämpää kuin sisäilma, lue: päivällä persianat ja ikkunalasit kiinni, yöksi kaikki räppänät auki. Katuun, autoon ja etupatioon verrattuna olohuoneessa on miellyttävän viileää, kolmekymmentä astetta kuitenkin. Että jos Stadissa on neljätoista astetta ja sataa, minä lupaan sitten olla valittamatta.

Sari kirjoitti...

Meillä on kuitenkin aika siedettävä keskilämpötila, vaikka ylimmässä kerroksessa olemmekin. Ullakko eristää ja juuri kuvaamasi toimet pitävät pahimman helteen ulkona.

Eilen oli Bolognassa suorastaan miellyttävää, vain kolmisekymmentä astetta ja pieni tuulenvire. Nytkin kerääntyy pilveä auringon eteen, joten aika siedettävää on.

Kuten eilen eräs barista sanoi: kuumuus on asenteesta kiinni.