Juhlapäiviä

Tänään on Ferragosto, eli Italian virallinen/pakollinen rantalomapäivä. Meidän perheessä tätä perinnettä ei noudateta (kuten ei monta muutakaan). Siis olemme ihan vaan kotosalla miljoonien muiden pakkautuessa autoihinsa ja sitten aurinkovarjojen alle joka niemeen ja notkoon.
Ferragosto on alkuperältään roomalaisten Feriae Augusti = elokuun loma, jolloin suurin osa maatöistä oli saatu päätökseen.
Suomessahan vastaavaa juhlaa, kekriä, on vietetty joskus hieman syksymällä. Tietääkseni kekrinä järjestettiin markkinoita ja rengit ja piiat voivat vaihtaa isäntää.

Tällä viikolla oli ja meni toinenkin hieno "juhla": elokuun kymmenes on näes sisilialaisen pyhimyksen, S. Lorenzon muistopäivä, jolloin katsellaan taivaalle. Yö on nimittäin tähtitieteellisesti kiinnostava, kun perseidien meteoriittiparvi näkyy Pyhän Lorenzon kyynelinä, tähdenlentoina. Varsinaisesti tähdenlentojen huippu on 12.päivä, eli viime tiistaina. Jolloin autuaasti unohdimme mennä jonnekin kukkulalle niitä ihailemaan.

Notte di San Lorenzo on myös Taviani-veljesten elokuva, josta minulle tulee oma kummini mieleen. Kävimme katsomassa elokuvan yhdessä, pidin (ja pidän)filkasta kovasti. Ja sen ansiosta joku aika myöhemmin näin myös veljesten Kaos -leffan vasta-auenneessa Dianassa Sofiankadulla (mutta nyt kai paikalla on kino Engel). Teatteri oli niin uutukainen, ettei ollut istuimissa numerointia.
Istuin myöhäisnäytöksessä yksin (siis oli katsomossa muitakin, tuntemattomia), ja vaikka olin epäillyt kesätöistä väsyneenä nukahtavani kesken pitkän filmin, oli se lopulta yksi parhaita elokuvakokemuksiani. Elokuva perustuu Pirandellon kertomuksiin; silloin en tiennyt Pirandellosta juuri tuon taivaallista, kuten en Sisiliastakaan, jonne tarinat sijoittuvat. Minulla oli toki pieni kirjava laukku, jossa luki "Taormina"; olin saanut sen lapsena äitini äitipuolelta, jota Tädiksi (hänen omasta toivomuksestaan) sanottiin. Hän matkusti usein ja toi tuliaisia. Täti oli kaikkien satujen ilkeän äitipuolen inkarnaatio, ihan oikeasti. Jo se , ettei hän suostunut olemaan "äiti" vaan "täti" pienenä äidistään orvoksi jääneille oli minusta puhdasta julmuutta. Mutta tädin julmuudesta en nyt juhlan kunniaksi sen enempää.

Sisiliaan olisi kiva päästä.