Framuran rantaan oli paaaljon kiipeämistä, mutta oli se sen arvoinen
(rantaan pääsee vain kiipeömällä ensin satoja portaita ylös ja sitten alas, läpi huvila-alueen, viini- ja oliivilehtojen...ihan kauheaa)
Sitä ei voi ihminen käsittää, miten vaikeaa on palata arkeen sen jälkeen kun on käynyt Liguriassa grillaamassa, uimassa, retkeilemässä...
Laitoin kuvia tuonne kuvablogiin kunnes väsähdin. On siellä nyt muutama.
KUVIA
En tosiaankaan jaksa oikein kirjoittaa, mutta hauskaa oli.
Tätä me syötiin, että jaksettiin mennä venebussilla Portovenereen.
Ystävien eläimet on hupaisia. Koira, Evita, jahtasi (ystävyydellä) kissaa, Neroa. Kun Nero luikahti kopin takaa, Evita jäi ihmettelemään kopin suulle katoamistemppua.Muuten, koppi oli uusi, ja Evita ei sinne uskalla mennä sisään, joten Nero nukkuu siellä.
Muistinko sanoa, että grillattiin?
3 kommenttia:
Liguriassa en ole ollut kuin yhden päivän 19 vuotta sitten.
Jos tämä viikko ei mene genitaaleille, niin kolmen viikon päästä...
Aivan mielettömän hienoja kuvia siellä kuvablogissas, nyt katsoin ne vain nopeasti läpi, mutta saatan palata uudelleen myöhemmin. Onpa ihana paikka tosiaankin.
Ihana on, paikka.
Lähetä kommentti