Poissaolotodistus
Täten todistan, että Sari, blogin keksi kirjoittaja, on ollut poissa 12.11- 18.11 välisen ajan jouduttuaan akuutin munanjohtimen tulehduksen eli salpingiitin vuoksi tarkkailuun ja antibioottihoitoon gynekologian laitokselle.
Dott.ssa Ricchieri Federica
Modenan Yliopiston Poliklinikka
Tämä postaus nyt on ihan varmasti sarjassamme "too much information", mutta viikko gynen osastolla aiheuttaa sellaisen häveliäisyyskadon, että alapäästään julkisesti puhuminen ei tunnu missään.
Kyllä nyt on muutenkin pöhkö olo.
Kun etsin tietoja salpingiitin syistä, löysin seuraavaa:
- klamydia (ei koske meikäläistä)
- tippuri ( ei onneksi koske sekään meikäläistä)
- väärinkäytetty sisäinen kuukautissuoja, toisin sanoen liian kauan sisässä pidetty tamponi (ei koske meikäläistä sekään)
Mietin siis, että josko meressä läträäminen elokuussa teki tehtävänsä vai oliko hormonikierukka
(jo nyt edesmennyt) sittenkin huono idea. (PID (salpingiitin alkusyy) kun on oireeton, en voi tietää mistä olen pöpöt alunperin saanut) Kumma väsymys ja kuumeilu ei siis ollutkaan "normaalia flunssaa". Olisi kai pitänyt arvata?
Oli syyt mitä hyvänsä, juuri kun antibioottien liiasta käytöstä varoitetaan uutisissa, jatkan suonensisäisen antibioottikuurin jälkeen doksisykliineitä napsimalla.
Kaikenlaista sitä.
Mutta nyt olen kotona, eikä telkkarin kaukosäätimestä tarvitse tapella vuodenaapurin kanssa.
Lisää sairaalakokemuksia luvassa...
Kuvat: rafin kännykkä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Oi pikaista paranemista, inha juttu.
On tuo tunnollista, ihan lääkärintodistus blogipoissaoloon. Mutta kiva kun olet päässyt takaisin ihmisten verkkoon.
No jopas jotakin. Toivottavasti toivut pikaisesti.
Kiitos kiitos.
Oikeastaan (omassa sängyssä) hyvin nukutun yön jälkeen alkaa tuntua jo aika toipuneelta.
Vasta maanantaina olisi tarkoitus mennä töihin, joten kiva lepoloma tässä just ennen joulua järjestyikin...
ja sairaaladieetti pudotti pari turhaa kiloa pois, joten ei tässä ole paljon valittamista!
Kivan pirteältä kuulostat, Toivottavasti pystyt lepäämään ja nauttimaan olostasi sairausloman loppuaikana. Telkkari ja kirjat ovat minun mieleen joskus flunssaa potiessa ellei tauti paljon vaivaa.
Paranemista!
Opettavainen kokemus kaiketi.
Sairaana olon jälkeen, ainakin hetken muistaa miten ihanaa on olla terve.
Meillä naisilla kun on nämä muutkin omat omituiset vaivamme, varsinkin keski-iässä.
Onneksi olen jo paremmalla puolella niistä.
Itse vierailin eilen lääkärin luona äitini -81v kanssa.
Verenkuvasta ja sydänfilmistä päätellen mummeli on ikäännähden "terve". kolestroolitkin ok.
Mitä nyt verenpainelääkkeet pitää olla. Niitähän syötetään melkein jokaiselle, jolla vähänkin on paineet koholla.
Ylipaino on sitten kyllä ongelma.
Huvittikin kun lääkäri tokaisi, että ruoka näyttää maittavan :)!
Mukavaa sairaslomaa vaan sinne sinulle!
Olin ajatellut, että viluisuutesi ja väsymyksesi eivät pitäisi kuulua vielä noin nuorelle, vasta tämmöiselle vähän vanhemmalle.
Tosin meillä falskaavat tiivisteet ovissa ja ikkunoissa - tätä kuuluisaa suomalaista rakennustaitoa näissä uusissakin taloissa riittää...
Saathan olla nyt sitten oppilailtasikin rauhassa vähän aikaa!
Kiitos Rita ja Leonoora!
Ripsa, itsekin olin koko ajan vähän hermostunut, kun olo oli niin väsähtänyt. Mutta kun välillä on ihan normaaliolo(tai sitten väsähtäminen muuttui normaaliksi)ei oikein ole mitään syytä mennä lääkäriin. Mitä tästä opimme: pitää kuunnella ruumistaan.
Lähetä kommentti