Potilaita

Olen kummalliseen aikaan hereillä, johtuu siitä että olen koko päivän yrittänyt parantua pikaisesti ja siis levännyt liikaa.
Viimeaikoina on kouluumme iskenyt kumma ketju sairastumisia. Eräs nuori kolleega sai pelottavan halvauskohtauksen, puolet kasvoista ja silmä meni pariksi päiväksi, asiaa tutkitaan. Lääkärit ovat sitä mieltä, että kyseessä on jonkinlainen hermotulehdus jonka alkusyy on stressi.
Kaksi muuta kolleegaa on pyörtyillyt (syynä äkillinen vatsavirus) ja vastaanottoapulaisen perhe on jatkuvasti sairaana.

Itse olen vaatimattomasti vain hieman kuumeessa, ja se tuntuu aika mitättömältä, melkein hävettää olla kotona. Ja autokin on korjattavana (kytkin alkoi olla vähän liian löllö). Että hyvin menee.

Vettä sataa ja tuulee. Se on edelleen mukavaa. Uutisissa näytettiin kuvia Barista, jossa ihmiset rantsuilivat ihan täysiään ja Alpeilla porukka aloitti hiihtokauden. Italia on pitkä maa. (Yhtä pitkä kuin Suomikin)

Amerikkalaisten vaalit kiinnostavat, kohtalaisesti. Lehdessä joku kirjoitti hyvin, ettei ymmärrä miten joku voi olla näissä vaaleissa kahden vaiheilla; on kuin tarjottaisi vaihtoehtoina kanaa ja lautasellinen paskaa lasinsirujen kera. Päättämättömät voivat tietysti pohtia, kannaattako nähdä vaivaa kanan pureskeluun kun paskaksi se kuitenkin päätyy. Mutta pointti onkin ne lasinsirut.
(Anteeksi vulgääri kielenkäyttö, mutta juttu oli vaan mielestäni hyvin kuvaava. En nyt jaksa etsiä sen kirjoittajaa, sori vaan.)

Rita kirjoitti siitä, miten pieni maailma on. Totta. Työkaverini oli Dublinissa opiskeluvaihdossa tutustunut suomalaiseen tyyppiin, joka opetti vain yhden lauseen suomea: " Rakkaus on musta leijona". Kerrankin joku on opettanut muuta kuin suomiperkelettä. (Jos Juhana joskus satut vahingossa tätä lukemaan, terveisiä Michelalta.)
Aina silloin tällöin sitä kuulee jostain suomalaisesta ja minulle on tullut yhä selvemmäksi miten pieni kansa me olemme. Aina jotain kautta tuntee jokaikisen suomalaisen.

Näihin tunnelmiin, vielä ei Obama ole ihan voitolla, mutta jos se siitä...

5 kommenttia:

Rita A kirjoitti...

Pikaista paranemista sulle ja kytkimelle :)

Tuntuupa hienolta tulla mainituksi tekstissäsi... Oikein tässä ryhti paranee.

सारी kirjoitti...

Kiitoksia...olisin tietysti voinut muistaa linkittääkin, kun kerran sinut mainitsin. Mutta kai se oli selvää muillekin kuka Rita! :)

Ripsa kirjoitti...

Sari! toivottavasti en ole kysynyt tätä aiemmin, mutta jos olen, niin ole kiltti ja virkistä vanhaa mieltäni.

Nimittäin tuo verbi möllöttää. Se ilmestyi joskus poijan ollessa Jyväskylässä, se yritti avoimessa kasvatusopin opintoja ja ruokarahoiksi paistoi Hesburgerilla, muistaakseni, hampurilaisia.

Lopun ajan se MÖLLÖTTI. Tämä on käsittääkseni ehdottomasti suomalaista uuskieltä. Poika ei ole osannut sanaa minulle selittää. Osaatko sinä?

Siis että mitä ihminen tekee kun se möllöttää? Osaako kissa möllöttää?

Petja Jäppinen kirjoitti...

"Olla möllöttää" on kyllä ihan tuttu ilmaisu, mm. tätieni suusta. Sana lienee ihan yleisessä käytössä Alajärvi-Perho-Kivijärvi-Saarijärvi-suunnalla, josta liki kaikki omaiseni ovat kotoisin.

Se tarkoittaa sellaista mitään tekemätöntä, hiljaista oleilua, joka ei vaadi fyysisiä tai älyllisiä ponnistuksia.

Esim. Minä ja appeni saatetaan sillä aikaa kun rouvat ovat jossakin kahdestaan "möllöttää" eli istutaan hiljaa nojatuoleissa, joku kuvalehti kädessä ja lasi viiniä tai olutta käden vieressä, mitään ei sanota, kun ei tarvitse.

Muutama päivä sitten juttelimme murteista. Tädeistäni kolmanneksi vanhin oli aikonaan piikomassa perheessä joka oli karjalainen, siis jossa puhuttiin karjalaa. Lisäksi asui hetken aikaa eteläisessä savossa, Pietarsaaren seudulla, Hämeessä ja on ollut naimisissa ruotsinkielisen kanssa ja viimeiset 45 vuotta asunut Turussa.

Hän on kerran esittänyt yksin meille "Maltan haukan", niin että vaihtoi murretta aina roolihahmon mukaan. Bogartin roolisanat esitetään Turun murteella ja naistähden osat pajatetaan nasaalikarjalaa, on kertakaikkisen hulvaton show.

Mitä tuollaiseen halvaukseen tulee, sai kaveri sen aikoinaan ilmastoinnista. Jatkuva puhallus toiseen poskeen lamautti hermoston siltä puolen.

Tulipa kiva "sanavahvistus"

"acties"

सारी kirjoitti...

Petjan määritelmä on tarkka.
Kun olla möllötellään tai möllötetään, ei tehdä mitään erityistä.
Sanaa voidaan käyttää myös seuraavanlaisesti:
" Älä möllötä siinä vaan auta!"
(Joku seisoo vieressä katsomassa kun nostetaan jotain painavaa tai tehdään muuta hankalaa)

Kissat ovat oikeita möllötyksen mestareita!

Petja:
Kylmää epäiltiin myös kaverini kohdalla, mutta mitään noin suoraa syytä siihenkään selitykseen ei ole.