Tämä nyt on todella säälittävää, mutta tämän viikon kohokohta oli torstain suklaajuhlat: katselimme Willy Wonkaa ja ranskalaisen pikkukylän ankeita asukkeja, söimme suklaata (tai oppilaat söi) ja välillä osallistuttiin suklaa-aiheiseen tietokilpailuun. Kaikki tämä oli erikoisteemana vähän niinkuin S. Valentinon ansiosta, ja olin itse järjestänyt koko homman (kun se kuuluu työhön), siksi tämä nyt on vähän säälittävää.
Torstai oli muutenkin hauska päivä, sattumalta opiskelija peruutti keskellä päivää ja tarjoutui tilaisuus kerrankin höpöttää työkavereitten kanssa vähän pitempään. Sitä ei tapahdu usein, kun normaalisti kaikki juoksee tunnilta toiselle tukka sojossa ja siinä välillä vaan äkkiä moikataan, vaihdetaan kuulumiset ja jaetaan didaktisia vinkkejä.
Toinen, tai siis kolmas kiva juttu torstaissa oli se, että varasin liput maaliskuulle. Käväisen pikaisella viikonloppu-visiitillä kotomaassa, jo nyt harmittaa että vierailusta tulee lyhyt. Mutta parempi sekin kun ei mitään.
A niin, keskiviikkona pomo kävi näyttämässä vauvaansa. Se on pieni ja nätti ja haukottelee, nukkuu, vänisee vienosti ja aukoo suutaan kuin pieni ahven. Sillä on tukkaa ja hymykuopat. Ei siitä nyt oikeastaan muuta voi vielä sanoa. Pomolla oli kampaamaton tukka ja kalpea naama, siis ihan normaalin äidin oloiselta vaikutti.
Säälittävän tapahtumaköyhä elämäni paranee hetkeksi, kun menen tänään ulos syömään. Ei mitään romanttisia illallisia, kavereitten luokse vaan. Hyvää ystävän päivän iltaa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti