Berlusconiin liittyvää jeesustelua*

* kiitos Katjalle otsikosta

Aina kun tapahtuu jotain järkyttävää, kuuluu nykyisin asiaan olla hetikohta ensijärkytyksen jälkeen syyttämässä mediaa. Joko media on liian sensaatiohakuista tai käyttäytyy tunteettomasti: Abruzzon maanjäristyksen aikoihin journalistit onnistuivat suututtamaan (aiheesta) asiattomilla kysymyksillään tai uutisoimalla vaikkapa sitä, että maanjäristysuutinen aiheutti RAIn uutisten katsojamääriin ennennäkemättömän huipun.
Ja katsoja- tai lukijamääristä kilpaileminen aiheuttaakin journalisteissa sekä normaalin maalaisjärjen että inhimillisen tunne-elämän vajausta.
Pääministeri Silvio Berlusconi on koko uransa ajan syyttänyt lehdistöä epäonnistumisistaan. Italiassa on hänen mielestään kommunistinen journalistienemmistö, jonka ainoa elämäntehtävä on levitellä perättömiä hänen persoonastaan. Viimeinen tikki on ollut Berlusconin perheen tuhoaminen. Vaimo-raukka luki kommunistien kirjoittamia valheita, uskoi niitä (vaikka älykäs onkin) ja päätti erota.

Ja siitäkös vasta riemu repesi. Kommunistilehdet lisäsivät pökköä pesään ja kohta ei muusta puhuttukaan kuin Veronica Larion (oikealta nimeltään Miriam Raffaella Bartolini ) ja hänen miehensä edesottamuksista. Miksi näistä alhaisista juoruista keskusteltiin kaikilla tärkeimmillä politiikan areenoilla?

Koska pääministeri on pääministeri. Koska on ennenkuulumatonta ja pöyristyttävää, että demokraattisen (!) maan pääministeri voi puhua kansallisen kanavan tärkeimmässä keskusteluohjelmassa selitellen käytöstään kenenkään kyseenalaistamatta hänen rehellisyyttään, saatikka että häneltä kysyttäisiin kiusallisia mutta oikeutettuja kysymyksiä hänen edesottamuksistaan.
Koska kuten Emma Bonino sanoi: kansalaisilla olisi oltava oikeus pääministeriin, joka ei joka tilanteessa heittelisi naisia halventavia kommentteja tai käyttäytyisi kuin pahankurinen koulupoika.

Monet päättelevät Berlusconin käytöksen olevan strategista antipolitiikkaa, ja vaikka se ei niin laskenneltua olisikaan, toimii se joka tapauksessa juuri politiikan nakertajana. Mitä huonommin Berlusconi käyttäytyy, sitä uskottavampi hän on jäykistelevien ja moralisteilta kuulostavien poliitikkojen vastustajana. Mitä hurjempia juoruja Silvion naisjutuista levitetään, sitä sympaattisempi "entisaikojen mies" hän joidenkin mielestä on.

En ole tosin aivan vakuuttunut siitä, että Berlusconin "strategia" toimii enää kovinkaan kauan. Mutta onkohan sillä mitään väliä. Hän on imperiuminsa luonut, eläköön saapasmaan Napoleon.

"Mio marito insegue lo spirito di Napoleone, non di un dittatore. Il vero pericolo è che in questo paese la dittatura arrivi dopo di lui, se muore la politica, come temo che stia succedendo.."

Veronica Lario

" Aviomieheni seuraa Napoleonin, ei diktaattorin jälkiä. Oikea vaara piilee siinä, että diktatuuri tulee hänen jälkeensä, jos politiikka kuolee, kuten pelkään että on tapahtumassa."

Näyttelijä Monica Guerritore tulkitsee lausuntoja, jotka Veronica Lario on antanut lehdistölle tässä videossa:
Anno Zero

5 kommenttia:

Katja kirjoitti...

No nyt voivat mokukriittiset olla onnellisia kun Berlusconiin liittyvää jeesustelua on enemmänkin, tiedä sitten minkä sisältöistä toivoivat ;) Emma Bonino on topakka täti, minusta tuntuu että monet jotka pitävät Berluscaa hauskana, eivät ole ihan oikeasti ymmärtäneet mitä eroa on lehdistötilaisuudella, sporttibaarilla tai kabareella.

Paperivuorineuvos kirjoitti...

Berlusconin käytöshän osoittaa selvääkin selvemmin omaan itseensä kohdistuvaa narsistista ihailua, ja omien ominaisuuksiensa liiallista arvostamista. Mutta italialaiset eivät sitä huomaa tai ymmärrä tai välitä.

Sari kirjoitti...

Luulen ettà Berlusconin valta perustuu pikemminkin hyvà-veli-verkoston toimivuuteen kuin aitoon kansan tukeen.
Jopa anopin bingokaverit ovat ehtineet tajuta mikà ukko on miehiààn. Ja ne naiset vasta on "kansan syvià rivejà". Hehàn ovat tyypillistà Berlusconin tukijaporukkaa: keskiluokkaisia, iàkkààhkòjà kotirouvia, joille berlusconi joskus edusti "menestystà".

Rita kirjoitti...

Sinulle palkinto blogissani, käypä vilkaisemassa.

(Huom, ei mitään velvollisuutta pistää sitä eteenpäin ja linkitellä sormenpäänsä helliksi :)

Sari kirjoitti...

Kiitos Rita!