Ilmoja

Oli vaikea kirjoittaa otsake, jossa ei olisi sellaisia koulun koneesta puuttuvia kirjaimia. Kokeilen, voinko kirjoittaa koko postauksen ilman.

Olen siis koululla (toimessa? kuulostaa hassulta). Eilen en jaksanut kirjoittaa ollenkaan, ei olisi ollut oikeastaan kirjoitettavaakaan.
Viikonloppu meni siivoillessa ja muissa kotihommissa.

Asteet ovat kohonneet ulkona ja ensikukkaset, marketat, pilkottavat ruohon seassa parkkipaikan reunalla. Olen tosi onnellinen, vuodenaika on vihdoinkin mieleinen!
Muualla maailmassa maa siirtyy ja myrskyt riehuu. Maailmanlopun meininki. Arg. Nyt on lopetettava, en jaksa kirjoittaa ilman pisteit...a.

Ja hommat odottaa.

4 kommenttia:

Rita kirjoitti...

Tiedatko, huomasin jossain vaiheessa etta ihan mainiosti voi kirjoittaa ilman pisteita. Syntynytta tekstia lukiessa aivot taydentavat puuttuvat pisteet ikaan kuin ne olisivat oikeilla paikoillaan.

Mun puhelimesta puuttuvat textatessa "pisteet", ja siina yhteydessa huomasin etta mitapa siita. Tiedan etta ne saa takuulla esiin jostain saadoista.

Kaipasitko puuttuvia pisteita tasta kommentistani ? :))

Ripsa kirjoitti...

Olin Italiassa yhtenä kesänä ja lainasin Casa Finlandesan hoitajalta sähkökirjoituskoneen, jossa ei ollut ääkkösiä. Opin kirjoittamaan sillä tavoin nopeasti. En jaksanut raijata kirjoituskonetta kun tultiin junalla ja matka kesti 3 vuorokautta. Ja takaisin tullessa tavaraa oli oliivi- ja viinipullon verran enemmän ynnä tietysti kirjoja.

Kertomuksesi, Sari, on hieno. Tuommoista voisi todella kokeilla, kirjoittaa italialaisittain. Paitsi että siellähän on joitakin aksenttimerkkejä. En yhtään enää muista mitä, vähemmän kuitenkin kuin ranskassa.

arkitehti kirjoitti...

Haastavaa.

Ajoin junalla teidän aseman ohi puolta tuntia ennen keskiyötä, ja mietin sinua, melkein vilkutinkin :)

Sari kirjoitti...

Rita, totta. Ihminen kykenee lukemaan sanat vaikka kriajmet on seakisin. Hahmotusta!
Mutta ààkkòsten puuttuminen hàiritsee minua, kirjoitan mieluummin pisteineen.

Ripsa, meillà on tasan kaksi aksenttimerkkià: taakse: à ò ù è ì ja eteen: é. Ainoa vaikeus on siis muistaa milloin e on è ja milloin é.

Kyllà nuo aksentit hàtàtapauksessa pisteistà kày.

Katja: :) *melkein vilkuttaa takaisin,vàhàn myòhàssà*