Oli kiva ja pitkä kesä - tärkeintä oli viettää aikaa lapsosten kanssa.
Ja lukea kesäkirjoja varjossa.
Ja paistaa tuoreita muikkuja.
Kerätä ja syödä mustikoita. Ja paistaa nimipäiväpiirakkaa parhaille nimipäivävieraille.
Shoppailla Joensuussa.
Uida perämeressä.
Tutustua uusiin sukulaisiin pikamökkeilemällä.
Nähdä vanhoja ystäviä ja tutustua uusiin (koiriin).
Kävellä killistelemässä La Spezian arkkitehtuuria.
Ihailla Portoveneren värikkäitä taloja.
Syödä eväitä aaltojen roiskeessa.
Katsella merta loputtomiin.
Askarrella.
Syödä eväitä aaltojen roiskeessa.
Katsella merta loputtomiin.
Askarrella.
Saada alkuperäistä pestoa tuliaisiksi.
Tutkia Mantovassa pyöreää kirkkoa.
Ihmetellä Mantovan Pyhän Andrean kirkon entisöityä loistoa.
Kävellä Palazzo Ducalen loputtomien salien läpi ja tutkia henkeäsalpaavia taideaarteita ottamatta kuvia. Ja jatkaa sitten kävelyä Mantovan Rion reunoilla.
Ja matkustaa monella, monella junalla.
2 kommenttia:
Isä istui sahauspölkyn vieressä kivellä ja kehuskeli naapurille että tiedätkös miksi opettajan homma on niin hieno? Toinen nyökkäsi ja tarkoitti että maisterismies tietää niin paljon. Ei, en minä sitä, vaan nämä loistosyyt ovat kesäkuu, heinäkuu ja elokuu.
Eikä isä ikinä väittänyt viisas olevansakaan, kunhan nyt oli oppinut juttuja kulkiessaan.
Sittemmin lauantai muuttui vapaapäiväksi ja elokuu puolitettiin. Se on sääli, koska metsä on pullollaan mustikoita ja sieniä ja kohta tulevat puolukatkin.
Saitko sinä mustikoita mukaan kotiin asti? Onko niitä siellä vuorten juurella? Talvihan teillä kuitenkin on, jonkinmoinen. Mutta juuri noin elämän pitäisi mennä kuin sinulla: talvet Italiassa ja kesät Suomessa. Se olisi kyllä oikeus ja kohtuus!
Olisihan niitä mustikoita voinut tännekin raahata, mutta jotenkin se ei houkuttanut.
Oma lomani on ihan itse valittu, en tosin voi pitää julkisen alan kuukausien paussia, yksikin kuukausi on jo piitkä loma yksityisellä. Olen jo aloitellut hommia, tosin pehmeä lasku on lähes pakollinen kun koko muu maa viettää parasta lomasesonkia.
Olisihan täällä kai ollut mustikoita poimittavaksi tuossa tosco-emilialaisilla apenniineilla, mutta pitäisi tietää paikat.
Kyllä minustakin on oikeus ja kohtuus, että saan oleskella aina just sopivassa ilmastossa: siis ei koskaan liian kylmää tai kuumaa. Vaikka nyt kyllä meni mynkään kun kuumat tulikin elokuussa. Tai siis eihän se mikään yllätys ole.
Lähetä kommentti