Päivä jälkeen järistyksen

Jotain on pakko tehdä: etsiä autettavia, jakaa tietoa, ostaa juustoa. (Parmigianoa tutulta perheeltä, jonka varasto, kahden vuoden työ, meni pilalle ja juustot on saatava äkkiä jonnekin)

Omat lapset tulivat sattumalta juuri tänään, eilisen kaoottisen päivän jälkeen helpottaa. On kiitollinen olo: ollaan kaikki kunnossa ja meillä on koti pystyssä.

Ja kissa ruukussa:
se kasvaa...



Jossain alla on kissanruohoa



6 kommenttia:

anumorchy kirjoitti...

Ai kun olisin lahempana, ostaisin tosi paljon juustoa!!

Iines kirjoitti...

Oi ei, ei tämmöisiä kuvia saa julkaista sille, joka taistelee kissahimoa vastaan. Valloittava Pino!
Hauska himo kissoilla tunkea itsensä aina johonkin rasiaan tai koloon, niin kuin nyt kukkaruukkuun. Muista kastella hyvin!

सारी kirjoitti...

anumorchy: Jos olisi varastotilaa, ostaisin kokonaisen kiekon. Nyt pitää tyytyä pariin kiloon.

Iines: niin, siihen kissakuumeeseen on vain yksi tehokas hoitokeino...

Suvi kirjoitti...

mekin oltaisiin ostettu sitä juustoa, mutta ei sitä oikein pääse täältä saarelta asti hakemaan. Hyvä että teillä on kaikki kunnossa!

Ripsa kirjoitti...

Sari,
siis ei ole minkään maanalaisjärjestön pankkitili?

Hyvä että panit numeron tuohon, kyllä minä ainakin tahdon auttaa. Silloin Assisin järistyksen aikaan oloni oli aivan hirveän avuton. Ei missään ollut avustusohjeita ja tuntui että kaaos jatkui ja jatkui ikuisesti.

Tiedät että minä en ole ainut jolla on helliä tunteita sitä maata kohtaan! Kiva kun lapset tulivat kotiin!

Ripsa kirjoitti...

Sari,

tänään oli isosti Emilia-Reggion maanjäristyksistä Hesarissa. Yksi juustola näytettiin mutta se oli Novi Modenassa, joka ei ole sinun kaupunkisi, vai?

Kartat, kertomuksia, kaikki. Historiallisesti on niin, että alueella on aiemmin ollut kerran neljä vuotta kestänyt maanjäristyskausi. Epäilemättä jossain tiedesivustossa on jo esitelty miten mannerlaatat toimivat siellä.

Rahaa on marssimassa tilille kunhan saan sitä. Varmuuden vuoksi käytän edelleen pankkisiirroissa pankkitiskiä ihan sitä varten, ettei joku rohmu pääse väliin vohkimaan pieniä eläkkeitä.

Miten sinä jaksat, entä perheesi? Pino jo toipunut järkytyksestään?