Sunnuntai-aamun meemi

 Nappasin meemin Veloenalta.

1. Kauanko olet pitänyt blogia/blogeja?
   Aloitin noin kahdeksan vuotta sitten, tämä blogi on näköjään ollut olemassa kuusi ja puoli vuotta.

2. Onko blogillasi joki tietty teema, johon pyrit kirjoituksesi liittämään?
  Kirjoitan päiväkirjanomaisia merkintöjä tärkeistä tapahtumista, annan inspiraation sanella mitä kirjoitan.

3. Mitä mielestäsi on arjen turvallisuus?
Tämä onkin kimurantti kysymys, kun on koko viikon elänyt maanjäristysalueen reunalla. (Eikä nenäkoht. elämässäkään ole järistyksiä viimeaikoina puuttunut)
Arjen turvallisuus on sitä, ettei tarvitse olla koko ajan huolissaan. En ole huolestuvaa lajia, joten jos olen huolissani, siihen yleensä on aihetta. Eniten vihaan sitä, että huolestumisesta tulee tapa. Muuttuu araksi ja pelokkaaksi.


4. Millainen on suhteesi luontoon?
Luonto on kaikkialla, siltä ei voi välttyä. (Voisin oikeastaan vastata tähän hyvin samoin kuin Veloena)

5. Mitkä ovat erityiset kiinnostuksen kohteesi?
Oppiminen, ajattelu, kieli, kuvataide, kissat (pakko olla kiinnostunut, kun asuu kissojen kanssa), ...ihmiset. Luen paljon, mutta en oikeastaan ole kiinnostunut kirjallisuudesta: luen, koska haluan ymmärtää, haluan ajatella. Tajusin tämän, kun luin David Lodgen kirjaa romaanien (siis kirjojen, ei vähemmistökansan) kielestä. Olen lukija, en kirjallisuuden tutkija.

6. Onko sinulla joitain tavanomaisesta poikkeavia erikoistaitoja?
Ei käytännöllisiä taitoja. Rakas mieheni sanoi tästä kysyessäni, että minulla on hyvä intuitio. En tiedä onko se erikoistaito. Oikeastaan ensimmäinen sana jota hän käytti oli "commitment", jota on vaikea yhdellä sanalla kattavasti suomentaa. Hetken pohdittuaan lisäsi sitten tuon intuition. Kun kysyin vähän konkreettisempaa erikoistaitoa, ei hänkään löytänyt sellaista.

7. Mitä mielestäsi on hetkessä eläminen?
Että keskittyy siihen, mitä ja miten on tekemässä.

8. Viimevuosi oli eurooppalainen vapaaehtoistyön vuosi. Teetkö itse jotain vapaaehtoistyötä tai onko jokin aihe, jonka piirissä haluasit sitä tehdä?
Hävettää, etten ole jakamassa soppaa maanjäristysalueella.

9. Mitä suomalaisuus sinulle merkitsee?
Kieltä, maisemaa, ihmisiä. Ruokaa.

10. Mitkä ovat parhaat asiat eri vuodenajoissa?
 Keväällä kasvien vimma ihastuttaa; kesällä on parasta, kun ei tarvitse pukea paljon vaatetta ja valo; syksyllä viileys, värit ja sade; talvella ensilumi.

11. Onko sinulla jokin haave, sellainen, että halusit repäistä ja tehdä jotain itsellesi täysin vierasta?
Juuri nyt haaveilen siitä, että olisi enemmän tuota arjen turvallisuutta, tylsää tavanomaisuutta. Joten mitään repäisevää ei tee mieli tehdä, ei.

Tuli lopetettua kiireellä, kun pitää käydä kissoille ruokaa. Niistä puheenollen, kysyjille Pino-kavalkadi:
Kirjojen päällä on kiva kököttää. Huom. häntä!

Myös manga-sarjakuvien päällä on kiva kököttää

Kissa-astronautti 2012. Huom. hampaat!



P.S. oli vaikeaa ladata kuvat, koska Pino oli varastanut kaapelin ja se löytyi vasta pitkien etsintöjen jälkeen. Se kaivaa tassulla laatikosta esille kaapelit ja laturit ja kuljettelee niitä ties minne. Mikään ei ole turvassa tässä huushollissa.

2 kommenttia:

Liisu kirjoitti...

Hei, Sari ja terveisiä sinne Italiaan.

Istahdin tässä tiskikoneen jumputtaessa kuin vetistynyt veturi ja lueskelin näitä juttuajasi tästä alaspäin. Kirjoitat tyylillä joka vetoaa minuun. Yksinkertaista, luontevaa ja korutonta kieltä. Jokin näissä saumaa omaa elämääni, mutta eri puitteissa tietenkin.

Italiassa on tuttuja Rooma, Milano ja Firenze, niin ja tietysti Venetsia ja sen biennaalet. Ollaan asuttu Villa Lantessa, joka on, niin kuin tiedät, suomalaista maaperää paavillisissa puitteissa. On Villa Lantesta käsin retkeilty saappaan kärkeen ja nähty Pompeij ja Napoli ym. Paljon lämpimiä muistoja sieltä, mutta ei maanjäristyksiä, onneksi.

Pidän sinua onnekkaana kun ilmeisesti asut siellä.
Viime lauantaina oli Kampissa italialainen tori italialaisista elokuvista tutuista asusteissa Italian historiaa ja maaseutua kuvaavissa puuhissa. Pikku Italia Helsingissä siis. Nähtiin sekin ihme, kun nämä ihmiset tavaroineen pakattiin kolmeen valtavan suureen rekkaan, jotka kuljettivat kuormansa alppien yli tai lävitse takaisin sinne.

Täällä Suomessa on ollut muutamia päiviä kesän tuntua, mutta nyt on tulossa taas kylmenevää ja sadetta. Joten nautipa siellä auringosta!

सारी kirjoitti...

Kiitos kommentistasi, Liisu.
Olen tässä vähän säikkynä, kun taas tunti sitten oli iso järistys, ja nytkin hytisee.
Mutta ilma on kaunis!