Musiikkivaalit

Olen koko päivän yrittänyt keksiä mitä sanoa San Remon laulufestivaalista.

Ensinnäkin siitä on vaikea sanoa mitään, jos ei sitä ole katsonut. Olen koko viikon kuullut festivaalilauluja netistä ja jälkijunassa katsonut hauskoja pätkiä (festaria juonsi hauska koomikko Luciana Littizzetto, jonka lausahdukset on aina taattua tavaraa) ja kuullut tuttujen kommentteja. Mutta en nähnyt yhtään iltaa kokonaan. 

Toisaalta on vaikea sanoa laulufestivaalista mitään, ennen kuin on keksinyt mikä laulu on se mieleisin. En sitten keksinyt, mutta päätin, että mieluisin artisti on tämä ujo pianisti:

Raphael Gualazzi: Sai (Ci Basta Un Sogno)

Jotain saapasmaan ilmapiiristä kertonee se, että jotkut ihan oikeasti kieltäytyivät katsomasta festivaalia, koska juontajapari (ja sitä kautta koko festivaali) oli vasemmalta. Voi kuulostaa omituiselta, mutta jo aika monta vuotta sitten päätettiin, että kaikki (ruoka, juoma, elokuvat, musiikki, kaupungit jne jne) on voitava jakaa vasemmiston ja oikeiston kesken.

Edesmennyt lauluntekijä Giorgio Gaber kirjoitti siitä jopa laulun, joka tuntuu näin vaalien alla erittäin ajankohtaiselta:
---
Fare il bagno nella vasca è di destra
far la doccia invece è di sinistra
un pacchetto di Marlboro è di destra
di contrabbando è di sinistra.
Ma cos'è la destra cos'è la sinistra...
Una bella minestrina è di destra
il minestrone è sempre di sinistra
tutti i films che fanno oggi son di destra
se annoiano son di sinistra.
Ma cos'è la destra cos'è la sinistra...
Le scarpette da ginnastica o da tennis
hanno ancora un gusto un po' di destra
ma portarle tutte sporche e un po' slacciate
è da scemi più che di sinistra.
Ma cos'è la destra cos'è la sinistra...

---

Kylpeä ammeessa on oikeistolaista
käydä suihkussa on sen sijaan vasemmistolaista
Marlboro-aski on oikeistolaista
laittomat savukkeet vasemmistolaista
Liemi on oikeistolaista
keitto on aina vasemmistolaista
ja kaikki leffat nykyisin on oikeistolaisia
jos ne on tylsiä ne on vasemmistolaisia
Mutta mitä tarkoittaa oikeistolainen ja vasemmistolainen...
Lenkkarit tai tennarit
on vielä aika oikeistolaisia
mutta jos niitä käyttää likaisina ja kengännauhat huonosti sidottuna
on se pöhköä pikemmin kuin vasemmistolaista

Niin, mitä on oikeisto ja vasemmisto? Ei ainakaan poliittisia kantoja. Puolueet ovat jo aikoja sitten menettäneet värinsä ja suuntansa.

En ole nyt ihan varma onko tuo Gualazzi oikealla vai vasemmalla. Ihan tarpeeksi keskella omaa makuani kuitenkin.
 Raphael Gualazzi: Senza Ritegno

6 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Sari,

voit kuvitella miten hankalaa minun elämäni on ollut, kun en ole ikinä oikein oppinut oikeaa ja vasenta. Kun joku sanoo että vasempaan, käännyn tietenkin oikeaan, ellen ehdi ajatella kummalla kädellä syön. Olen oikeakätinen.

Ihan niin kuin tässä ei olisi ollut tarpeeksi, en myöskään osaa lukea karttaa ilman että se laskostuu päinvastaiseksi diagonaalittain. Jos pitää mennä Pohjanmaan museoon, päädyn raviradalle. Ja siis tässä kaupungissa on ruutukaava.

Sen sijaan mettässä en eksy koskaan.

Sari kirjoitti...

Tuota kartantaittelua kai harva osaa. Itselleni ainakin siitä tulee sellainen origami, että pitää aukaista kokonaan auki ja väkisin taitella kasaan.

Metsässä minäkin osaan kulkea, mutta osaan myös varoa eksymistä. Kaupungeissa en ole kovin usein eksynyt, eikä se yleensä edes ole niin vaarallista. Rasittavaa tietysti.

Ripsa kirjoitti...

Sari,

tarkoitin siis ihan konkreettisesti: siis se mielikuvakartta käänty päässäni diagonaaliorigamiksi! Se on joskus oikeasti häiritsevää.

Ei kaupungissa olekaan muuten hätää paitsi silloin kun kävelee jotain aivan muuta ajatellen ja päätyy sinne muualle, kun on esimerkiksi lääkäriaika tai tapaaminen klo jotain. Muistelen kyllä että italialaiset joustavat aika hyvin aikatauluista.

Mutta joustaminen taitaa olla etelämpänä yleisempää? Roomassa tuntui vallitsevan yksi suuri kaaos. Tunsin ällistyttävästi olevani täysin kotonani.

Sari kirjoitti...

Pohjoisitalialaisessa työelämässä pitää kyllä olla aika jämpti ja ajoissa. Muuten ei ole niin väliä; useimmat kyllä sanovat myöhästelyn ärsyttävän, mutta usein varttitunti on vielä ihan hyväksyttävä marginaali. Siis muualla kuin töissä.

SuomItaly kirjoitti...

Alla fine della canzone Gaber cantava

"Tutti noi ce la prendiamo con la storia ma io dico che la colpa è nostra è evidente che la gente è poco seria quando parla di sinistra o destra."

Forse non c'è bisogno di aggiungere altro :)

Sari kirjoitti...

Appunto. Non so se hai visto Claudio Bisio a San Remo; lui parlava degli elettori alla pari (come le ragazze alla pari, au pair)dalla Norvegia.

"Potremmo cambiare l'intero elettorato, magari fare l'elettore alla pari. E alla fine magari scoprire che il nuovo premier o la nuova premier e' un signore o una signora dall'aria normalissima che fa cose normali e lo si vede in televisione massimo un paio di volte."