Cremona

Tämä vuosi alkoi mukavasti maakuntamatkailulla, kun piti viedä lapsoset lentokentälle ja takaisin tullessa viivähdimme Cremonassa.
Pyhättö on pyöreä

Pyhättö on sisältäkin kaunis

Monstra te esse matrem

 Matkalla Cremonaan osuimme Marian Pyhättöön (Santuario di Santa Maria della Croce) Cremassa. Tarina kertoo että 2 huhtikuuta, 1490, Caterina degli Uberti, cremalainen varakkaan perheen tytär sai surmansa pyhätön paikalla. Surmaaja oli naisparan mies, Bartolomeo Pederbelli, joka oli pakottanut vaimon mukaansa ja sitten metsässä pahoinpiteli naisen niin että miekkakin katkesi. Nainen selvisi pyydettyään apuun Mariaa, joka pysäytti verenvuodon ja Caterina pelastettiin, tosin vain siihen asti että ehti kertoa kuka hänet murhasi. Caterina on kuvassa kätensä pudottanut ja oikealla pönöttää Maria (jonka pitäisi olla vaatimattomasti pukeutunut...). Tapahtumapaikalle laitettiin risti, ja mm. ramman pojan parannuttua (paikalla sanottiin tapahtuneen päivässä nelisenkymmentä ihmettä) päätettiin rakentaa pyhättö Marialle.
 Jos kirkon alttarin alla sijaitsevaan pyhättöön astuu, saa kiirastulesta 500 päivää alennusta. Itse liikutuin (aika yllättäen) nähdessäni tekstin: Monstra te esse matrem (näytä olevasi äitimme), ehkä siksi että olin juuri jättänyt jälkikasvun oman onnensa nojaan, matkalaisiksi maailmalle. Muutenkin pyhättö herätti kumman tunteen, esim tämä näky oli jotenkin koskettava:

Otin kotiin tultua selvää tuosta Monstra te esse matrem-lauseesta ja sain selville että se on rukouksesta Ave Maris Stella

Mutta sitähän en tiennyt, kun pyhätössä köpöttelin.


 Cremona on kaunis. Keskustassa oli helppo pysäköidä (ehkä siksi että oli pyhäpäivä) ja kätevästi kauneimmat nähtävyydet oli kävellen helppo saavuttaa. Viuluntekijät olivat kai lomalla hekin, ensikerralla haluan nähdä jonkun väsäämässä uusia stradivareja. Kuuma kaakao maistui aukiolla,

varmasti palaamme lämpimämmällä säällä paikalle uudestaan.

Viulunselkiä parvekeellakin

Stradivari


Viulunrakentaja (ja sellon)

Viulut makeiskaupan ikkunassa
Ei pöllömpi päivä vuoden aluksi!

4 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Sari,

niin tietenkin, tottakai Cremona on siellä lähistöllä. Olen lukenut jostain miten tarkkaan viulujen rakentajien pitää valita puu. Olen muistaakseni katsonut dokkarin joskus Stradivari-kokeiluista. Yksi jännä juttu oli se, että mahdollisesti hieno sointu tulee osin hunajapitoisesta vernissasta.

Toivottavasti mehiläiset eivät ole sielläpäin vielä siis sairastuneet, niin kuin ne sairastavat Ameriikassa ja Kanadassa.

Hyvää vuoden jatkoa! Lapset ovat maailmalla, niin kai monilla meillä jo.

सारी kirjoitti...

Kaikkihan tässä pn lähistöllä. Tänä vuonna jos saisi aikaiseksi käydä enemmänkin viikonloppureissuilla.

Kai mehiläiset raukat ovat vaarassa kaikkialla; täällä on ainakin vielä myynnissä paikallista hunajaa ihan kelpohintaan, joten kai niitä vielä kuitenkin riittää.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää ja mielenkiintoista vuotta!

Sari kirjoitti...

Kiitos samoin, Leonoora!