eilen huomasin taas
miten karvaiset jalat
kun katsoit vieressäni telkkaria
mitä ajattelet
mitä itse ajattelin
kun olin 15
olet lukenut kirjoja
ja sinulla on mielipiteitä
muistatko
kun kysyit kärpäsistä
tai dinosauruksista
eikö niin, että?
nuori mies
olet aika karvainen hedelmäksi
ja kuitenkin olet
kupeitteni
Pojalleni, joka täytti tässä kuussa 15.
Samalla osallistun kuva-ja runotorstaihin.
10 kommenttia:
Kaunis runo äidiltä pojalle.
Pidin kovasti. Ajan kuluminen tulee kauniisti esiin karvaisten jalkojen kautta :) Hauska tulkinta hedelmästä, hyvin raamatullinen.
Myös kiivit on karvaisia hedelmiä.
Ne on muuten hyviä.
On vaikea kuvata kaikkea, mitä päässä pyörii, kun vajaassa vuodessa siitä äitykän persikkaposkesta tulee karvainen kiivi.
Koko kirjoitus on aik henk. koht. ja sisäpiiri, mutta kiva jos siitä irtoaa jotain muilekin kuin asianosaisilla (hieman epäilin sitä)
Esim. "kupeitteni hedelmä" on yksi hellittelynimistä. (Käytän hellittelynimiä erityisesti ollessani erityisen kiukkuinen, sanottakkoon.)
Pidän ajatuksenjuoksustasi kovin...
Kyllä tuosta runosta tuli ainakin vahvoja vanhemmuudellisia tunnelmia.
On sangen riemastuttavaa kuulostella ilmausta "kupeitteni hedelmä" kiukun ilmauksena. Hih.
Kiitos kauniista palautteista!
pidän kovasti tuosta alusta j kohdasta, mitä itse ajattelin/kun olin 15. sitä voisi vanhemmat useammin miettiä.
Minusta tuntuu, että muistelen jatkuvasti, mitä oikein ajattelin, kun olin 10, 11, 12 jne. Se on yllättävän vaikeaa, koska tuntuu, että on ajatellut aina ihan samoin! Siis ainakin melkein...
Vähän jälkijättöisesti ilmoittaudun tämän runon ihailijakaartiin. Tuo "mitä itse ajattelit..." oli hyvä (ja tärkeä) huomio.
Lähetä kommentti