I gesti di Preghiera (rukoiluasennot) Pietro Cantore: De oratione et partibus eius1200-luku. Venezia, valtionarkisto.
Viime viikko kului nopeasti. Ehkä siksi, että on ollut tekemistä. Viikonloppukin hurahti elämäni ensimmäisten 50-vuotissynttäreiden vietossa(siis jos ei lasketa isän juhlia mukaan)(eikä lasketa). Olen siis aika virallisesti keski-ikäinen, jos en ala hengailemaan nuorempien kanssa. (Sehän tunnetusti pitää 50-juhlat loitolla) (Paitsi ei omia).
Viikon virallinen keskustelunaihe on ollut huntu. Siis tarkemmin ottaen se, pitääkö vai saako musliminaiset käyttää huntua. Aika typerä aihe, minusta. Pääministeri Prodi lausui hunnun käytön olevan kiellettyä, jos se peittää kasvot, koska terrorismin vastaisen lainsäädännön tuote on mm.pykälä, jonka mukaan kaikkien on oltava tunnistettavissa, julkisissa tilanteissa Tätä lakia ei kai sovelleta kovin tiukasti niihin lapsosiin, jotka amerikkalaiseen tyyliin kulkevat naamiaisasuissa tänä iltana kerjäämässä karkkia. Mutta se on ihan toinen juttu. Halloween sikseen.
Mutta huntu-keskustelu on tietysti tuonut päivänvaloon kokonaisuudessaan (taas) musliminaisten aseman, ja siitä tietysti riittää keskusteltavaa, vaikkakaan uusia, kiinnostavia näkökulmia ei mielestäni ole helppo löytää. On totta, että muslimimaissa naisten asema on usein vaikea, ja länteen muuttaessaan monet tuovat matkatavaranaan alistavan perheen, mutta pitäisi kai löytää muitakin näkökulmia siirtolaisnaisten ihmisoikeuksien parantamiseen kuin hunnun kieltäminen tai muslimien vainoaminen.
Itselleni kauhunhetkiä aiheutti 19-vuotias muslimityttö, joka oli raahattu Italian television tunnetuimpaan poliittiseen keskusteluohjelmaan, Porta a porta, edustamaan niitä nuoria naisia, jotka vapaaehtoisesti valitsevat hunnun käytön. Minusta oli aika epäreilua tyttöä kohtaan pistää hänet niin vaikeaan tilanteeseen, varsinkin, kun hänen puheistaan ymmärsi, että hän on omalla elämänpolullaan siinä vaiheessa, että uskoo tuntevansa absoluuttisen totuuden, tässä tapauksessa tietysti Muhammedin julistuksen. Tytön mielestä jumalan sana on jumalan sana, ja jumalan laki on jumalan laki, sillä siisti. Kun tytöltä sitten kysyttiin, onko oikein, että mm.Irakissa uskottomuudesta syytetty nainen kivitetään kuoliaaksi, hän vastasi "En vastaa". Kun juontaja yritti selventää kysymystä, tyttö toi esiin sen, että kaikissa monoteistisissä uskonnoissa uskottomuus on kiellettyä. Hän selitti, että muslimit vain eivät muuta lakeja ajan kanssa, koska ne ovat, kuten sanottu, jumalan lakeja. Tästä voi siis kiertokautta ymmärtää, että hän hyväksyi kivitykset, koska ei voinut sanoa mitään jumalan lain vastaista. Eikä hän vastannut, koska hänellä ei mielestään ollut auktoriteettiä vastata moiseen kysymykseen. "Kuka minä olen vastaamaan", hän toisti. Kammottavaa. Kammottavaa myös siksi, että tytön esiintyminen kantoi lisää vettä myllyyn niille, joiden mielestä kaikki muslimit ovat kostonhimoisia fanaatikkoja. Tyttö jankutti useaan otteeseen sitä, että myös raamatussa kivitetään, vaikka myös juontaja selvitti, että kristittyjen "profeetta"(Jeesushan on myös muslimeille profeetta) on jo noin kaksituhatta vuotta sitten lausunut "joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven" (valitan jos lainaus ei ole sananmukainen...muistan sen jotenkin noin).
Uskonto on merkillinen asia. Se antaa aika monille sen ihanan turvallisen tunteen, että jossain sanotaan absoluuttinen totuus ja annetaan absoluuttisen oikeat käyttöohjeet elämälle. Itse olen sen verran krisitty, että kääntyisin enemmän sellaisten yleisten ohjeiden, kuten "rakasta lähimmäistäsi" puoleen. Siinä meneekin sitten koko elämä, kun yrittää tajuta, mitä se merkitsee!
Mutta yksi asia on varma: ainakaan se ei merkitse sitä, että 50-vuotta täyttäessään ihmisen pitää saada "humoristisia" lahjoja...
8 kommenttia:
Kivaa. Huisaa. Bloggerille fonttikoko on näköjään arpapeliä, joten kaikki pienennykset piti poistaa, kun ne tulivat ihan väärin. Pöh.Pyydän anteeksi haamuilua. Vaikka onkin halloween.
Kiva kun kävit vierailemassa blogissani, jotta löysin tänne!
Tuo huivikeskustelu on välillä todella uuvuttava: vaikuttaa siltä, että yleensä kaikki muut tahot musliminaisia lukuun ottamatta määrittelevät, onko sopivaa käyttää huivia vai ei. Länsimaisena individualistina on helppo sanoa, että kyseessä tulisi olla naisen oma valinta. On mielenkiintoista, että esimerkiksi Turkissa koulutetut naiset ovat ottaneet huivin uudelleen käyttöön omasta vapaasta tahdostaan. Huivi voi siis olla muutakin kuin alistamisen symboli. On kiinnostavaa lukea tutkimuksia suomalaisista muslimikäännynnäisnaisista, jotka kertovat huiviin verhoutumisen herättävän suurta vihaa ympäristössä. Aihe herättää totisesti intohimoja.
On kyllä kummallista, kuinka koko keskustelu musliminaisten asemasta ja ihmisoikeuksista kiteytyy tähän yhteen (joskin kulttuurillisesti ja yhteiskunnallisesti ladattuun) vaatekappaleeseen. Toisenlaisten näkökulmien etsiminen olisi epäilemättä hedelmällistä.
Ja onpa ihastuttava kuva!
no mutta miksi jorma on väärinpäin?
Siren, Kiitos vaan itsellesi käynnistä!Niinkuin Hurina ja Ziinakin!
Olen itse aika suvaitsematon niitä naisia kohtaan, jotka valitsevät muslimiksi käännyttyään myös hunnun käytön, vaikka ymmärrän sen johdonmukaisuuden, joka eleeseen kätkeytyy. Ymmärrän myös sen, että huntu voi symbolisoida naiselle hyvettä tai jopa toimia jonkinlaisena kilpenä, kuten mikä tahansa "univormu", vaikka esim. nunnan huntu. Mutta en voi peräytyä omasta ihmiskuvastani, jossa mies ei ole hormonitoimintansa uhri, vaan ajatteleva ja tunteva ihminen, jolla on muutakin tekemistä kuin himoita jokaista naista.
Ja vaikka mies tuntisikin eroottista väreilyä jokatoisen naisen lähellä, entä sitten? Eihän siinä sinänsä ole mitään pahaa.
Australiassa joku imaami on lausahtanut : "Jos joku jättää lihaa puutarhaan, ei voi syyttää kissaa siitä, että se syö sen". Nainen, joka ei peitä itseään, on siis lihaa, jota mies himoitsee, ja mies on eläin, joka ottaa kaiken lihan mitä on tarjolla. Kieltäydyn tuosta maailmankuvasta!
Ja sitten samaan hönkään voin todeta, että yhtä lailla väheksyn sitä maailmankuvaa, jossa nainen ja mies ovat eroottista kauppatavaraa, ja kaikkea mitataan ulkonäön vetävyydessä. Tulkitsenkin turkkilaisten ja muiden islamilaisten naisten innon käyttää huntua vastaiskuna länsimaista, kaupallista kulttuuria vastaan.
Monimutkaisia ovat nämä asiat.
Mitä kuvaan tulee, Hurina, sori vaan, ei ollut tarkoitus hämmentää mieliä...mutta kuten Ziina tarkkasilmäisenä huomasi, kuva on erittäin kiinnostava anatomisessa mielessä! :) (Myös päivänsankari valitti elimen rakennetta)
Jännittävää muuten, kuinka huivi on ollut islamilaisen ekspansion vaiheessa ylhäisten perheiden naisten statussymboli. 1900-luvun lopulla esimerkiksi egyptiläiset naiset alkoivat puolestaan käyttää huivia poliittisena protestina ja merkkinä tasa-arvoisuudesta. Naiset itse ovat siis antaneet hunnulle erilaisia, uusia merkityksiä. Monet hunnuttautuvat naiset (käännynnäiset mukaan lukien) pitävät huivia turvana ja vapautena päättää siitä, kuka heitä katselee.
Silti minuakin häiritsee maailmankuva, jossa naisen ruumis on häpeällinen ja kätkettävä katseilta, koska häntä voidaan himoita seksuaalisesti. Tällaisessa maailmankuvassa mies on todellakin vain kiimainen eläin ja seksuaalinen subjekti joka "saa", kun taas nainen "antaa". Toisaalta monet musliminaiset kritisoivat länsimaista yliseksuaalista kulttuuria ja sitä, kuinka vapaa länsimainen nainen lopulta on stringeissään ja push-up -rintsikoissaan.
Ei ole helppoa, ei.
Juu, jos pitäisi valita, ehkä kuitenkin laittaisin mieluummin huivin päähän kuin käyttäisin stringejä...puhumattakaan kaarituellisista rintsikoista tai piikkikoroista. Itse olenkin joskus väittänyt, että korkkarit on länsimaisen naisen huntu;samankaltainen symboli sille, millaista on kulttuurin sanelema naisellisuus. Mutta naiset tietysti sanovat, että he itse haluavat käyttää korkkareita, koska ne näyttävät kivalta ja seksikkäältä. Miksi niin on, sitä ei kukaan kyseenalaista.
(Luulen että tuossakin on kyse siitä, että jalka on tietyssä asennossa, peppu kohoaa ja kävelystä tulee samalla keinuvampaa ja epävarmempaa)
Stringit pepussa, rinnat koholla ja varpaat kasassa sitä tuntee itsensa niin vapaaksi...
Varmaan saan naisten vapautusarmeijan mitalin tämän palopuheen jälkeen!? ;)
Minulle on parikin isorintaista naista sanoneet että kaarituellinen antaa sellaisen paremman tuen, joka tuntuu itsestä paremmalta.
Lähetä kommentti