Voihan rähmä! VAROITUS! SISÄLTÄÄ KIROILUA KIELILLÄ!

Voisitko kuvitella, arvoisa lukija, että Survivor-sarjan osanottaja diskattaisiin siksi, että hän kiroilee suorassa lähetyksessä? Ei tarvitse kuvitella, Italiassa tapahtui tällä viikolla juuri näin.
Tunnettu koomikko joutui jättämään realityn, koska häneltä pääsi suuttumuksen hetkellä, ohimennen (kukaan ei tainnut sitä kuulla) kirosana. Koomikon ominaisuuksiin kuulemma kuuluu, että hän kiroilee rasvaisesti ja taukoamatta, kuten kaikki toskanalaiset. Siksi täälläkin hämmästellään moista tekopyhyyttä; olihan tekijöiden tiedettävä, ettei tapakiroilija helposti suutaan tuki.

Jotta tämä nyt ei olisi pelkkää italialaisen television tekopyhyyden taivastelua, kerron taustaksi siitä, miten kiroaminen ja kiroaminen poikkeavat Italian mediassa. (Kotonaan jokainen päästelee mitä lystää; tosin kohta B on ainakin minun tuntemieni uskonnollisten ihmisten läsnä pannassa)

Kirosanoja on kahdenlaisia;
A.parolacce:
tavallisia päräyksiä, kuten cazzo (miehen elin) tai merda (kiinteä uloste), joiden kohtalona esim. TV:ssä on joutua piippauksen kohteeksi. Piippauksen alle joutuu myös esim. vaffanculo (sananmukaisesti: mene harrastamaan sodomiaa; vastaa suomen kielen häivy vittuun tai helvettiin tai metsään tai jonnekin) ja haukkumasanat , kuten stronzo (pökäle).
B. bestemmie:
kirosanoja, joita kohdellaan "jumalan nimen turhaan lausumisena", jonkinlaisena raamatun käskyn rikkomisen ja jumalanpilkan yhdistelmänä. Jos joku päästää televisiossa suustaan esim hyvinkin yleisen kiron porco dio(suomennettuna aika kumma: sika jumala; vihjaa kai jumalan olevan jotenkin...sikamainen (?) ...toinen hauska kiro on porca vacca, sika lehmä, tosin se kuuluu kohtaan A), joutuu pyytämään anteeksi ja poistumaan televisioaalloilta; muistelen että eräs näyttelijä joutui televisiosta pois pariksikymmeneksi vuodeksi lausuttuaan bestemmian.

Kiroiluun suhtaudutaan siis hyvin vakavasti. Siis erityisesti siihen, että kiroillaan jumalan nimeä käyttäen. Tämä selittyy tietysti sillä, että kyseessä on katolinen kulttuuri. Mutta bestemmia, jota kukaan (paitsi tuotanto) ei kaiken lisäksi edes kuullut, vaikuttaa varsin kummalta syyltä poistaa kilpailija eli potkia työpaikaltaan. Jonkinlainen työpaikkahan tuo reality on, koska täällä survivor eli Isola dei famosi (kuuluisten saari) on nimenomaan julkkiksille varattu vip-reality.

Ihmettelen vaan, mitä olisi tapahtunut, jos porco dion sijaan koomikko olisi lausunut porco buddha. Ei varmaan mitään. Se siitä uskonnollisten vakaumusten kunnioituksesta.

5 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Puolisoni käyttää toisinaan huudahdusta cazzo di Buddha, itseltäni lipsahtaa välillä puttana Eva joka kai kuuluu kategoriaan sukulaisten huorittelu. Suomeksi sitten jumalauta, välimerkkinä käytetty v-sana on kokenut moisen inflaation ettei sitä viitsi jälkipolville opettaa.

Anonyymi kirjoitti...

Omassa työssäni ohjeistin aikanaan Talouselämän keskustelut niin, ettei otsikossa saanut olla genitaaleja.

Itse kiroilen luennoillani, harkiten, ja oikeissa paikoissa.

Viimeksi kirosin julkisesti, kun pidin puheen demarien piirivaltuustossa "virkamiehet vitut välittää"

Tämä onkin sitten hyvä väli muistuttaa...

http://www.ihmiskunta.org/wp/?p=672

सारी kirjoitti...

Joo, kirosana on paikallaan vain, jos se on paikallaan.
Oli hyvä testata jälkikasvun historian tuntemusta noilla esimerkeillä, Petja.
Poika ei tajunnut sitä Clinton juttua,kun ei tiennyt mitään sikareista, joka ehkä on ihan hyväkin.

Anonyymi kirjoitti...

Uskomaton juttu! Huvittavakin, ellei olisi niin tekopyhää touhua.

Minä yritän ja yritän, mutta kiroilen niin hirveästi, etten itse sitä ollenkaan huomaa.
Jotkut läheiset jaksavat huomautella vielä. "Suus on ku likakaivo." Niinhän se onkin...:o
-minh-

सारी kirjoitti...

No jaa, likakaivo tai ei, onhan se rasittavaaa, jos on koko ajan sellainen olo, että pitää pitää kieli keskellä suuta puhuessa. Tottumuksista on niin vaikea päästä eroon, ja siksi ole yrittänyt (en tosin mitenkään johdonmukaisesti) tähdentää jälkikasvulle, että kirota saa, mutta ei niin, että siitä tulee tapa. Se on kyllä enemmän minusta tyyli- kuin moraalikysymys.