Matematiikka on runoutta. Idea, kuten vaikka Einsteinin suhteellisuusteoria, jota ei voi millään muulla kielellä yksinkertaisesti selittää, on matematiikan kielellä selkeästi ja kiistattomasti, siis täydellisesti, esitettävissä.
Tämä ajatus on oikeastaan peräisin matemaatikolta, mistäs muuten. Olen nimittäin lukemassa matemaatikko Janna Levinin kirjaa How Universe Got Its Spots .
Kirja on oikeastaan epistola, kokoelma kirjeitä, joissa matemaatikko selittää äidilleen omia ajatuksiaan universumista. Lähtökohta on aika kiinnostava, koska Leviniä kiehtoo ja samalla pelottaa se yksinäisyys, jota matemaatikko voi tuntea. Koska taviksille on vaikeaa selittää mitä matemaatikon päässä liikkuu, voi yksinäisyys olla erittäin konkreettista, paitsi tietysti muiden matemaatikkojen seurassa. (Ellei jostain syytä tule potkituksi pois yhteisöstä; niinkin on joillekin merkittävillekin matemaatikoille käynyt, ja he ovatkin kärsineet kovin, jopa menettäneet järkensä) Kuvittele, että puhut kieltä, josta muut ympärilläsi osaavat vain alkeet. Juuri siltä luulen matemaatikoista tuntuvan, onhan matematiikka, kuten sanoin, kieli. Levin yrittää siis päästä tämän esteen yli, ja selittää ajatuksiaan äidilleen, ja samalla meille muillekin maallikoille.
Itse olen matemaattisesti vain keskilahjakas, ymmärrän peruskäsitteet, vaikka sen, että 1+1=2 mutta että += (luetaan alef nolla); siis että jos ynnätään luvut nollasta äärettömään toiseen ryhmään nolla-ääretön on tuloksena...nollasta äärettömään. Mutta se, mitä merkitystä sillä on universumin kannalta, on minulle aika hämärää; ehkä jotain selviää, kun olen päässyt Levinin kirjan loppuun.
Maailmassa on tosiaankin onneksi matemaatikkoja, kuten Levin, jotka pyrkivät(ja luultavasti kykenevät) todistamaan vaikka sen, että universumilla on kuin onkin rajat, ja kirjoittamaan sen matematiikan kielellä niin, että kuka tahansa voi todisteisiin tutustua ja nojatakin.
Kielenä matematiikka poikkeaa muista kielistä tosin siten, että kielen symbolien merkityksessä ei ole tulkinnan varaa; niinhän sitä sanotaankin, että matematiikka ei ole mielipide. Täytyy olla kuitenkin niin, että jossain vaiheessa matemaatikotkin yltävät mielipiteen rajamaille. Sen täytyy olla kiehtovaa.
Idea rajallisesta universumista on muuten kiinnostava. Miettikääs sitä.
2 kommenttia:
Kiinnostava postaus. Kieliä on paljon muitakin kuin suomen ja italian tapaiset puhutut kielet.
Persian kielen aakkosissa a on muuten alef. Enimmäkseen persian kielen aakkoset ovt minulle hepreaa:)
Kuvittelinkin, että alef vastaa a:ta-jännää että alef löytyy persiastakin. Miten lie arabian laita?
Lähetä kommentti