Olen sivusilmällä seurannut viimeisintä cronaca nera*-uutistapahtumaa. Tapaus on erikoisuudessaan herättänyt makaaberia kiinnostusta, siis minussakin. Ja tapaus opettaa kiinnostavia asioita.
Alakerran naapuripariskunta tappoi yläkerrastaan nuoren äidin, pienen lapsen, iso-äidin, apuun tulleen naapurin ja melkein viimeksimainitun aviomiehenkin (joka onneksi jäi henkiin, ja auttoi todistajana syyllisten löytämisessä). Teurastuksen jäljet pariskunta yritti sekoittaa sytyttämällä asunnon tuleen, mutta tuli ei tuhonnut kaikkia todisteita.
Kun pariskunta lopulta vangittiin, he tunnustivat tekonsa, lopulta. (Melkein kuukauden ajan he kielsivät osallisuutensa; aluksi epäiltiin uhriksi joutuneen perheen isää, joka sattui sopivasti olemaan tunisialainen, siis automaattisesti perheenlahtaaja)
Tämän verilöylyn motiiviksi on kuulutettu jatkuneet riidat naapurusten välillä, tai oikeastaan se, että alakerran täti ei sietänyt metelöintiä. (siis tämä täti tappoi pikkulapsen todeten kuulusteluissa puolustuksekseen, että lapsen itku pahensi hänen päänsärkyään). Teko oli luultavasti suunniteltu, murhaajat olivat odottaneet, että perheen isä oli poissa maasta, koska hän tietysti olisi saattanut puolustaa perhettään ja onnistua siinä.
Nainen, jota monet aiheesta nimittävät hirviöksi, profiloidaan ns.siivoushulluksi.(mies on hieman sivuroolissa tässä tragediassa, koska luultavasti hän on ainoastaan toiminut parivaljakon lihaksina). Naisen persoonaa kuvataan perfektionistiksi, joka ei sietänyt pienintäkään epäjärjestystä tai melua. Useaan otteeseen on julkaistu kuvaa parin olohuoneesta, joka on äärimmäisen siisti. (Minusta olohuone kyllä näytti ihan tavalliselta, mutta luotan siihen, että kai se oli äärimmäisen siisti)
Naisen sanotaan kärsineen myös siitä, että lapsettomana hän joutui kuuntelemaan yläkerrastaan lapsen itkua ja metelöintiä. Siis jonkinlainen naishormooniensa vanki, tämä tappaja.
Mitä tästä opimme.
Äärimmäinen siivoushimo on vaarallista. Ja naapurit on vaarallisia.
Nyt minua pelottaa, koska meidänkin alakerran naapurimme on siivousintoinen(kuten 80 % italialaisista naisista) ja myös hieman hysteerinen melun suhteen.
*Cronaca nera (musta) on termi rikosuutisoinnille, erityisesti kuolemiin liittyvien rikosten kronikoille, vastaavasti cronaca rosa (vaaleanpunainen)-termiä käytetään ihmissuhde-uutisoinnille (esim. julkkisten salarakkaat, avioerot ym.) Giallo (keltainen) on puolestaan synonyymi rikosmysteerille. (Myös kirjallisuustermi; dekkari = un giallo)
8 kommenttia:
Tunisialaisen puolison lisäksi muistaisin että tapettuun äitiin oltiin liimaamassa crocerossinan leimaa, siis aluksi. Että jotenkin olisi itse huonon seuransa hankkinut.
Meillä seinänaapurit ovat aloittaneet ovien asentamisen, tarkoituksena käyttää asuntoa lounaspaikkana sitten kun avaavat myymälän katutason liikehuoneistoon. Vähän epäluuloisena olen vilkuillut touhua ripustellessani pyykkiä yhteiselle terassille, onneksi ovat epäsiistejä ja perheellisiä, ei täyty perheenlahtaajan identikit!
Ai niin, ja olisi kiva joskus oikeasti tavata. Meidän vuodesohvamme ei taida riittää koko jengille, mutta kummitädillä on B&B.
Ohhoh! Motiivi ei kyllä oikein sovi suunnitteluun - äkkipikainen hulluuskohtaus, mutta mites sellainen suunnitellaan?
Äkkipikaista hulluuskohtausta on hyvä pitää varalla, että on mistä ottaa kun tarvis tulee.
Katja, tänä kesänä saattaapi ollakin, että tullaan Apuliaan. Miehellä on siellä sukua, meillä kavereita ja ei minustakaan olisi pöllömpi idea nähdä teittiä livenä ! :)
Meille voi muuten myös tulla vierailulle, jos tyytyy siihen vuodesohvaan...
Fredrikan II; ehkä raivonpurkaus on todellakin Petjan kuvailema "jemmattu hulluuskohtaus", joka on tekoa suunnitellessa pidetty tallessa ja otettu esiin tarvittaessa. En tiedä, aikooko puolustus vedota syyntakeettomuuteen. Luultavsti syyttäjä ainakin kerää todisteita teon suunnitelmallisuudesta.
Kiinnostavaa.
Nous tukka pystyyn. Alakerrassani asuu ihminen, joka täyttää suuren osan noista em. yltiösiivoajan tunnusmerkeistä. Pitänee hankkia haulikko.
Taneli/Helsinki
Taneli, mulla nousee kyllä tukka pystyyn myös siinä vaiheessa, kun joku ilmoittaa hankkivansa haulikon...
Kun et elokuvia maininnut, tarkennetaan hieman tuota gialloa.
Siteeraus:
"Giallo" films are characterized by extended murder sequences featuring excessive bloodletting, stylish camerawork and unusual musical arrangements. The literary whodunit element is retained, but combined with modern slasher horror, while being filtered through Italy's longstanding tradition of opera and staged grand guignol drama. They also generally include liberal amounts of nudity and sex.
Gialli typically introduce strong psychological themes of madness, alienation, and paranoia. For example, Sergio Martino's Your Vice is a Locked Room and Only I Have the Key (also known as Eye of the Black Cat) was explicitly based on Edgar Allan Poe's short story "The Black Cat".
They remain notable in part for their expressive use of music, most notably by Dario Argento's collaborations with Ennio Morricone and his musical director Bruno Nicolai, and later with the band Goblin.
Lähetä kommentti