istun parvekkeella ja
siirrän miestä puistossa
ja sen koiraa
menkää tuonne
menkää sinne
ja koira haistelee
ja sanon
heiluta häntää
ja miehelle
katso ylös
tänne hei
ja ne tekee
kellon naama on iloinen
kun kohta siirrän mummoja
ja sitten moottoripyöriä
jos sanon sen kolme kertaa
isä tulee kotiin
5 kommenttia:
Ja se todella toimii. Ainakin joskus.
Kivasti kuvasit lapsen mieltä. Silloin sitä kehtasi vielä olla ihan vakavasti suuruudenhullu :)
Tästä tykkään, upea runo. Akatuksen voimalla tapahtuu vaikka mitä, lapsen maaillmassa ainakin ja joskus aikusitenkin,.
Olikohan se siinä ekaluokkalaisen iässä, kun joillekin lapsille tulee ohimeneviä pakkoneuroottisia oireita. Ei voi astua tiettyihin kohtiin katukivetyksellä jne.
Tämä asia tuli mieleeni kun luin runosi ensimmäistä kertaa.
Toki sanoma runossasi on syvempi, koskettavampi. Vahva toive isän saapumisesta kotiin. Hallittuja, puhuttelevia lauseita sinulla jälleen kerran runossasi!
Minäkin löysin tästä yllättävää syvyyttä näennäisen keveyden takaa. Hyvä runo!
Lähetä kommentti