Haukotus

Pääsiäinen tuli ja meni ilman suurempia seremonioita.
Myös nettiyhteys tulee ja menee, tai siis, toivottavasti ei enää. Kun viime viikolla luvattiin korjata viat, ei ne sitten korjautuneetkaan, vaan koko viikonlopun ja maanantainkin ja melkein tiistainkin oltiin ilman yhteyksiä. Tässähän kohta tottuu elämään ilman yhteyksiä, jos ei meno muutu. Kun sitten mies oli saanut vihdoin jonkun ihmistä muistuttavan langanpäähän, kävi ilmi, että mitään ei oltu korjattu, koska teknikon mukaan ei ollut mitään korjattavaa. Oli testaillut linjoja kai sitten silloin kun ne sattumalta oli kunnossa. (Miten voi linjat olla välillä kunnossa ja välillä ei? Onko niillä jotain lintuja istuskelemassa, mitä?) Toivottavasti tämänpäiväinen esteetön yhteys on merkki siitä, että jotain on korjattu.

Muuten on lämmintä ja mukavaa, tänä aamuna oli yhdeksän aikaan jo 21 astetta. Kukinta jatkuu, lehmusten lehdet vihertää ja kissa makailee päivät auringossa. Kai.
En ole ehtinyt paljoa katselemaan, kun pitää taas pitää yhtä ryhmää "in full immersion". Mikäs siinä, pidetään kielikylvyssä.

Haukotus.

1 kommentti:

Iines kirjoitti...

Pahalta näyttää jos olet jo tuossa pisteessä, että totut elämään ilman nettiyhteyttä. ;)

Käy se kyllä minultakin kesällä mökkimaisemissa, kun muutenkin vähän metsityn eläessäni ulkoilmassa kaiket päivät. Kesän kirkkaudessa huumaavassa Pohjolan valossa koko nettiruutukin näyttää ummehtuneelta ja pimeältä. Sadeilmoilla on kuitenkin kiva tuijotella ruutua.