Äiti on varsinainen ilotyttö*

* lainaus tuntemattoman lapsikynäilijän kouluaineesta

Olen nyt ollut uudessa työpaikassa noin kuukauden. Siis koska olen ns. projektityöläinen, on liioiteltua sanoa, että minulla ylipäänsä on mitään työpaikkaa, mutta kyllä siinä koulussa, jossa enimmäkseen opetan, on ihan nimelläni varustettu muovinen lokero. On se sekin jotain.

Uudessa työpaikassa on myös työkavereita. Positiivista porukkaa kaikki, ja kaiken lisäksi naisia. Yllättäen aika suuri osa asiakkaista on sattumoisin miehiä. Siitäkös me keksimään, että oikeastaan työkuvaus on tässä(kin) ammatissa aika epämääräinen:

menen työpaikalle ja odotan, että asiakas (mies)tulee paikalle. Sitten sulkeudun pieneen huoneeseen asiakkaan kera tunniksi. Joskus tapaan asiakkaan hänen työpaikallaan; joskus asiakkaat osallistuvat mieluummin ryhmässä.

Naistyöporukka on kyllä erittäin vahingollinen itsekunkin moraalille ja huumorintajulle.


P.S. on minulla yksi mieskolleega. Hän sanoo tervehtiessään ihan sujuvasti: "You know, Jesus loves you, too!". Onpi joku amerikkalainen reverendi, nääs.
Enkä ole kertonut vielä mitään asiakkaista...

Edit. Uskonnosta puheenollen: Paavi on sitten poistanut limbon. Tästä lähtien kastamattomat lapset pääsee taivaaseen.
En sitten tiedä tästä lapsesta, minne joutunee: " Kirkko on näköjään vihdoin uudistanut psalmivalikoimaa ". (Salakuunneltua-sivu)

1 kommentti:

Rita A kirjoitti...

Kivalta kuulostaa uusi työpaikkasi. Minäkin muistan sen tunteen kun sain joissakin paikoissa oman muovilokeron tai kaapin tms. Yhteen kouluun päästivät ihan päätoimiseksi tuntiopettajaksi kun oli vaadittavat 18 viikkotuntia opetusta. Onneksi se ei kestänyt vuotta kauempaa koska karu todellisuus oli että valvollisuudet olivat melkoiset; pakolliset opettajainkokoukset, joiden asiat eivät juurikaan koskettaneet minua, 5 pakollista koulutukseen osallistumista vuodessa, joka suoritettiin tottakai ylimääräisellä ajalla viikonloppuna jne jne. Palkka ei paljon isontunut mutta työaika piteni rutkasti :)

Siihen on syynsä miksi en kuulu kirkkoon, ja niistä tuli taas muistutus kun nuo loppukappaleesi lauseet. Hohhoijaa.