mennään apinaravintolaan
tilataan olutta ja kanakori
liian suolaisia perunoita
katson käsiäsi
kun ne poimivat leivitetyn kananlihan
juot olutta ja silmiäsi kirvelee
mikään ei tämän pöydän maailmassa ole oikein
ei edes se hiljainen nauru, jota tihkuu bambuseinän takaa
kuin kaasu
9 kommenttia:
No niinpä ollaan kapakassa täälläkin,. En ole itse asiassa Kosmoksessa koskaan juonut mitään.... muuten kyllä varmaan samoissa tunnelmissa ;-)
hieno runo tämä sinun.
siis genoveeva tää anonyymi
Jotenkin tämä oli niin surullinen, että ihan kipeää teki.
Halitset runontekemisen, sen olen todennut jo monta kertaa.
Niin nytkin. Yllätyksenä tuo hieno lopetus naurun kasvamisesta.
No voi sun, sanonko mikä!
Täytyisi ensin pestä silmälasinsa, ennenkuin lukee toisten tekstiä, ja kun siitä rupeaa kommentteja rustaamaan...No aina hauskaa olla pittää hehehhe!
Kiitos palautteesta!
Leonoora, ei sitä aina voi linssejä niin puhtaana pitää...:)
Susupetal; tässä kävi niin, että hämärästä muistikuvasta kehkeytyi runona alkuperäistä tapahtumaa paljon synkempi; aika jännää että aistit tässä ne mustat sävyt, en ollut kovin varma siitä, miten lopputuloksen voisi tulkita.
Minulla tuli heti sellainen olo, että minulle on käynyt noin, minusta on joskus tuntunut tuolle. Tämä on hyvä!
Pidin tästä!
Lähetä kommentti