Lintukoto


Jos suomalaisessa julkikeskustelussa on juuri päästy vaivoin yli niistä vaikeista ja kipeistä aiheista, joita Kauhajoen ampumavälikohtaus toi (taas) pinnalle, on täällä Italiassa vasta päästy vauhtiin keskustelussa aivan samanlaisella epätoivon ja voimattomuuden sekaisella kiihkolla viimeaikaisista rasistisesti värjäytyneistä väkivallanteoista.
On tietysti niitäkin, joiden mielestä rasismi ei ole Italiassa oikea ongelma. Koska heille ongelma ovat nimenomaan ne ulkomaalaiset. Ja televisiossa erään kanavan uutispäällikkö voi sanoa: "ei nämä nyt näytä kovin kärsiviltä" viitaten rasismin vastaiseen mielenosoitukseen osallistuviin. Olen kai jotenkin yltiöhörhä, kun korvaani se kuulostaa aivan yhtä karmaisevalta kuin joidenkin röyhkeänylpeät ilmoitukset omasta fasismistaan.

Kaikenkaikkiaan vaikuttaa siltä, että pitkään pinnan alla kytenyt viha on nyt tuotu mediassa ykkösasiaksi. Ne, jotka väittävät sen olevan vasemmistopropagandaa ovat kyllä osittain oikeassa. Asia on voimakkaan poliittinen. Koska nimenomaan politiikot eivät näytä haluavan asiaan puuttua, vaikka merkkejä suvaitsevaisuuden kapenemisesta on ollut jo vuosia ja kausia, niin kauan kuin siirtolaisia on käsitelty mediassakin ensisijaisesti ongelmana.

Ja tosiasia on, että rasistinen väkivalta on muuttumassa arkipäiväiseksi.
Ei kai tarvitse kuin sanoa, että Milanossa keksivarkaudesta voi joutua kuoliaaksi hakatuksi . Hakkaajat todistajien mukaan huusivat "negro di merda"; kuitenkin joillakin on otsaa väittää, että syynä oli keksivarkaus, ei rasismi.
Kun Parmassa nuori poika pidätettiin huumediilerinä epäiltynä siviiliasuisten poliisien toimesta, ei silloinkaan kai sitten ihonvärillä ollut väliä. Luultavasti Parmassa kuka tahansa nuori, joka kävelee puistossa, voi näyttää huumediileriltä ja on siksi varmuuden vuoksi hakattava ja pidätettävä.
Ei kahta ilman kolmatta; kiinalaisen miehen hakkasi joukko nuoria Roomassa. Ehkä tässäkään tapauksessa ulkonäöllä ei ollut osuutta asiaan...ehkä joukko olisi hakannut ihan kenet hyvänsä.

Nämä kolme ovat siis esimerkkejä, ehkä niitä tuoreimpia ja räikeimpiä, mutta kuvaavia, valitettavasti.
On vaikeaa olla pelkäämättä.
Siirtolaiset pelkäävät italialaisia, italialaiset pelkäävät siirtolaisia ja kaikkien tulisi pelätä poliitikkoja.

Minä en pelkää, mutta olen huolissani.

Ps
tänään on kuitenkin erään siskon syntymäpäivä, ONNEA!

Kuva AP 08

3 kommenttia:

Paperivuorineuvos kirjoitti...

En taitaisi tuota selkeämmin sanoa!
Saanko laittaa tekstisi Mansikkaan?
Kysyy Ritva

Sari kirjoitti...

Kiitos, tuota aiheesta kirjoittaessa on vaikea olla synteettinen.
Vastauksena kysymykseesi: tottahan toki!

maurelita kirjoitti...

Joo, maailma on menossa ihan kamalaksi. Pitäiskö sittenkin laskea se raivohullu Palin punaisen napin kimppuun ja antaa sen posauttaa koko toosa ?

Vaikea olla optimistinen nykyään.

Luin Annasta Härkösen kolumnin, ja siinä oli tervettä mustaa huumoria joka sentään hymyilytti :

"Jos luulee olevansa onnellinen, on jäänyt jotain huomaamatta". (Timo Lappalainen)

ALH tunsi tutun jonka vastaus maailman huoliin oli :

"Mistä sen tietää vaikka me oltais kaikki huomenna pingviinejä".

*reps* =o)