*halaus*


Sain tàmàn tunnustuksen Ritvalta, vaikka en ainakaan viimeaikoina ole kummoinenkaan polkkaaja, saatikka ystàvà.
Saman tunnustuksen haluan antaa kahdelle kanssapolkkaajalle joiden postauksista (ja sità kautta, niin kuvittelen, myòs niiden kirjoittajista) pidàn erityisesti. Ja haluan ajatella heità ainakin jollain tasolla ystàvinà, blogiystàvinà.
Katja
Iines
Teità on eniten ikàvà blogistanista poissaollessa.

Ystàvyyksistà puheenollen, liityin kauan aikaa sitten naamakirjaan, enkà oikeastaan tehnyt sità kovin mielellàni, koska tiesin ettei aikaa ole siellà nàprààmiseen. Mutta olen iloinen kaikista "ystàvyyksistà". Ja eihàn sità tiedà kuka minut sieltà lòytàà!

Viimeaikojen terveysongelmat eivàt ole tehneet minusta valitettavsti erityisen valaistunutta tai entistà sosiaalisempaa ihmistà, vaikka olenkin ymmàrtànyt terveyden merkityksen nahoissani. Selitàn itselleni asian niin, ettà tyòssà kàytàn paljon "sosiaalista" energiaa enkà aina saa yhtà paljon takaisin, vaikka en koe missààn nimessà olevani pelkàstààn antavana osapuolena tyòsuhteissakaan. Kun sitten voin valita miten kàyttàà aikani, haluan olla perheen kanssa, tai yksin. Ja ajattelen usein fyysisesti kaukana olevia ystàvià ja sukulaisia làmmòllà; sen kun vielà saisi aikaiseksi, ettà kirjoittaisi vaikka pari rivià silloin tàllòin.

Noh, ainakin tàmàn blogin kautta saan kuulumisiani perille. Vaikka se aika kylmà vàline onkin.
*halaa virtuaalisesti kaikkia*
Ja erityisen hyvàà àitienpàivàà!