Uskontoa sunnuntaiksi

Kaksi kahdeksanvuotiasta tyttöä puhuu kirkossa käymisestä.
Kolmas toteaa kirkkain silmin:
- Minun täti ei käy kirkossa, kun se ei tykkää Jeesuksen ruumiista.

(Näitä oppilailta kuultuja pitäisi kirjoittaa useammin muistiin)

Kielikyynärpää

Brasiliassa sanotaan puheliaasta ihmisestä, että hän puhuu kyynärpäistäänkin. Älkää kysykö miten tuo sanotaan portugalin kielellä, en muista. Mutta kyynärpää on cotovelo. (En olisi ikinä arvannut mikä ruumiinjäsen on kyseessä.)

Tämä sanonta tuli aiheelliseksi, kun brasilialainen kolleega kertoi oppilaastaan ja sanoessaan " hän puhuu....todella paljon" taputti kyynärpäätään. Se näytti omituiselta, joten hän selitti tuon sanonnan.
Nyt ihmettelen, keksikö hän sen omasta päästään. Ei kai.

Taidankin huomenna opettaa vähän suomea ja aloittaa sanasta "löylynlyömä".

Isona hän halusi Picassoksi

Pelattiin sitten opiskelijoitteni kanssa sellaista hurjan hauskaa arvausleikkiä, jossa piti ajatella jotain ammattia ja muut yritti kyselemällä saada selville, mikä ammatti oli kyseessä.
Yhden nuoren miehen ammattia ei kukaan arvannut.
Keskustelu meni suunnilleen näin:

Student 1:
Where do you work?
A:
In Florence
Student 2:
(?) What tools do you use?
A:
I paint.
Student3:
Are you a painter?
A:
No, I'm Leonardo da Vinci.


Hämmentävää.
Tämän voisi melkein lähettää tänne.