Vaalit vaativat ehkä kommentin. Kuinkas sitten kävikään?
Oikeistokeskusta voitti. Torinon kaupungissa olisi voittanut vasemmisto, mutta läänin herruuden vei Pohjoisen Liitto. Rooman kaupungissa olisi voittanut radikaali, erittäin arvostettava poliitikko Emma Bonino, mutta Lazion lääni äänesti Berlusconin kristillistä ehdokasta. On jotenkin peri-italialaista, että vasemmisto-oikeisto suhteet vaihtelevat noin: kaupungissa äänestetään vasemmistoa, koko läänissä oikeistoa.
Niin Vapauden puolueella kuin Demokraattisella puolueellakin on joka tapauksessa totuuden hetki: äänimäärän säilyminen ei ole voitto. Ne, jotka jättivät äänestämättä, olivat pikemminkin politiikkoihin tyytymättömiä kuin nukkuvia. Luulen että tyytymättömät ovat se joukko, jotka vaalit tulevaisuudessa ratkaisevat. Siitä oli merkki Beppe Grillon täysin valtamediassa näkymättömällä "puolueellaan" hankkima varsin merkittävä äänimäärä. Ruohonjuuritason politiikka on sekä hänen että äärioikeistolaisen Pohjoisen Liiton vahvuus. Siinä on ammattipolitiikoilla purtavaa.
Kevät tuli, ja pääsiäinen.
Lasagnesta tuli meidän pääsiäisruoka; mies sen päätti. Huomenna syödään sitten kevyttä kanaa.
Meinasin tehdä jotain perinteistä jälkkäriä, mutta lopulta pasha vääntyi persikka-ricotta mössöksi, jolla ei ole pashan kanssa paljonkaan yhteistä.
Iloista pääsiäistä, kaikesta huolimatta.
