
Olen melkein aina asunut paikoissa, joista mennään "kaupunkiin". Joensuussa mentiin "kaupunkiin", kun asuttiin reunalla; Helsingissä vasta mentiinkin "kaupunkiin" kun oltiin kilometrien päässä keskustasta.
Nytkin mennään "kaupunkiin", kun keskusta on parin kilsan päässä.
Kaupungissa oli tänään kivaa. Otin lainaan Doris Lessingin omaelämäkerran toisen osan Walking in the shade ja kaksi muuta teosta, joita en ole lukenut: The summer before the dark ja kertomuskokoelman The temptation of Jack Orkney. Lessing sai Nobelin ja yht'äkkiä, vuosien jälkeen, muistin että pidän hänen kirjoistaan. Tuli siis ihan tarpeeseen tuo Nobel.
(Nobelin palkinnosta löytyy kiinnostava lastu Hanhensulka-Dionysoksen kevät-blogista).


2 kommenttia:
Meiltä on kotoa piazzalle vajaat sata metriä, koko ikänsä lähiössä asuneelle se on virkistävää vaihtelua.
Minustakin olisi kiva asua ihan keskustassa. Voisin kestää parkkeerausongelmatkin.
Lähetä kommentti