Matkailua

Myös Romano, siis Prodi, (Italian pääministeri), matkaili ihan samassa paikassa kuin me (Riomaggiore). Hän kävi sitten aamulla messussa ja paparazzoin ystäviemme parvekkeelta kun tuli takaisin; oli helppo väijyä, kun tiesi että muuta kautta ei päässyt pakoon.

Olemme tankkaustauolla, huomenna maakuntamatkailu jatkuu.
Ei kivoista paikoista ja ihanista ihmisistä osaa kirjoittaa mitään, mikä edes hiukan lähenisi kokemusten huikeuksia.

Pikkuhiljaa pitää sulatella ja sitten kun kotiudutaan "lopullisesti" ehkä tännekin jotain voin kirjoittaa.
Laitan nyt aluksi turistikokemuksen Pisasta tuonne keksinmuruihin.
Käytiin sielläkin pikaisesti tornia pällistelemässä, kun oli matkan varrella ja piti päästä vessaan.
Kauhistutti ajatus, että automaattivessan ovi aukeaa automaattisesti(sic!) 5 minuutin jälkeen. Entäs jos olisi kauhia ripuli? Pitäisi olla apulainen laittamassa senttejä oveen ja peittämään oviaukon jotenkin, pönttö kun on strategisesti juuri suoraan oven edessä.
Tämmöisiä maallisia asioita sitä miettii, kun on taivaallisten taideaarteitten äärellä.

S.Gimignano

sotto le torri secolari
una corrente che sale
persona dopo persona
un'enorme centro commerciale
allestimento medievale

un pazzo apre il suo portone
il lembo della giacca di pigiama
dentro il pantalone
guarda intorno, meravigliato

pensa di essere guarito
tutti gli altri gli sembrano più pazzi di lui


satoja vuosia vanhojen tornien alla
virta joka nousee
ihmisiä ihmisen perässä
suunnaton ostoskeskus
keskiaikaan somistettu

hullu aukaisee ovensa kadulle
pyjamanhelma
housuuntungettuna
katsoo ympärilleen hämmästyneenä

luulee parantuneensa
kaikki muut näyttävät hullummilta

Bloginpoikasia - i nuovi cuccioli di blog

Evita- blogiuutuuksien virallinen koiraeläin, kanannoutaja
Evita- il caneanimale ufficiale dei nuovi blog, di razza polliero


Olen juuri saanut todistaa henk.kohtaisesti kolmen blogin syntymää, joten laitan niiden linkit tuonne reunaan.
Ne ovatkin ensimmäiset (ja luultavasti ainoat) italialaiset blogit joihin linkkaan.

Ho avuto l'occasione di testimoniare la nascita di tre nuovi blog. Adesso sono anche i primi blog italiani nei miei link. (probabilmente anche gli ultimi, chissà)

TULOSSA LÄHIAIKOINA:
matkailukertomuksia

IN ARRIVO:
storie di viaggio

Faktahomma

Hm, melkein viikko sitten piti lähteä matkailemaan, mutta tässä vielä jökötetään. Sää muuttui kurjaksi ja autoa piti korjata, yllättäen mies sai ajan erikoislääkäriltä ja pankkiasioitakin on pitänyt hoitaa. Jos siis meikäläisen loma loppuu ennen kuin reissu alkaa, on minun tyydyttävä katselemaan viimevuotisia valokuvia kunnallisen uimalan altaan reunalla...tai miksi en tarkistaisi, mitä netti tarjoaa italianmatkailijalle.
Hmm, MTV3 on tunnetusti matkailijan ykköstiedonlähde, katsotaanpa mitä se maasta kertoo:

Faktat
05.04.2004 18:07

Italiassa on paljon luonnonkauniita maisemia, värikästä historiaa ja kiinnostavaa kultturia. Maan kulinaristiset elämykset ja temperamenttinen kansa eivät jätä ketään kylmäksi.

Hienosti tiivistetty!

Aluejako

Lombardia: maan luoteisosassa; mm. Italian Riviera sijaitsee siellä. (siis mitä mitä mitä, tämä tulee kyllä lombardialaisillekin yllätyksenä; liguriaa ei enää ole!?)

Venetsia: maan koillisosassa; vahva paikallinen leima, merkittävät saksalais- ja slovenialaisvähemmistöt.

Toscana: kuuluisa kumpuilevasta maastostaan.

Kalabria: Italian eteläosassa.

Ja tässähän ne alueet sitten olivatkin...?!

Saariryhmät
Sardinia: Välimeren saari, jolla on omaleimainen kulttuuri.

Sisilia: Tunnettu saari Sardinian eteläpuolella.

Ja saariakaan ei ole kuin kaksi.

Kulttuuri

---

Renessanssi syntyi alun perin Italiassa; ajanjakson neroihin kuuluvat mm. Leonardo da Vinci, Michelangelo ja Rafael. Italia on ollut myös oopperan suunnannäyttäjä Verdin, Puccinin ja Mascagnin kaltaisine säveltäjineen, eikä elokuva-alakaan ole jäänyt paitsi italialaisista lahjakkuuksista.

Ja minä synnyin alun perin Suomessa.

Historia

Italian niemimaalla on ollut lukemattomia valtakuntia, mutta lähes kaikki niistä ovat tuhoutuneet. Italia yhdistettiin vasta 1860-luvulla yhdeksi valtioksi.

Taas hienosti tiivistetty!

Tärkeitä vuosilukuja

1870: Italia yhdistetään.
1922: Mussolinin johtamat fasistit nousevat valtaan.
1929: Lateraalisopimus Vatikaanin kanssa.
1936: Italia valtaa Abessinian.
1943: Mussolini syöstään vallasta ja Italia antautuu.
1946: Siirrytään monarkiasta tasavaltaan.
1984: Vatikaanin ja Italian konkordaatti.
1992: Laaja korruptiotutkinta käynnistyy.
1993: Valtiosääntö uudistetaan.
1997: Albaanipakolaisaalto.

Vieläkin Italia kamppailee selvitäkseen vuoden 1997 albaanipakolaisaallon seurauksista.

Nähtävyyksiä

(otteita:)

Garda, Etelä-Euroopan suurin järvi, muodostaa keitaan muotipääkaupunki Milanon ja kanavien Venetsian välissä. Järven rannat ovat huikaisevan kauniit ja kalliot tuntuvat syöksyvän suoraan kirkkaansiniseen veteen.

Koillis-Italian Dolomiitit kuuluvat jyrkkine vuorenseinämineen ja kukkivine niittyineen Alppien kauneimpaan osaan. Eräs alueen vetonauloista sen vaihtelevan luonnon lisäksi kiehtova kulttuuri. Täällä Italia ja Itävalta sekoittuvat sekä ruuan, rakennustaiteen että kielen suhteen.

Suosituimmat rantalomakohteet sijaitsevat Kukkaisrivieralla Ranskan rajan tuntumassa sekä Adrianmeren rannikolla. Kaupunkien maalauksellista vetovoimaa lisää se, että italialainen ravintola- ja kahvilaelämä on onnistuttu säilyttämään siitä huolimatta, että nämä kohteet ovat matkailijoiden suosiossa.

(Matkailijathan tunnetusti eivät ollenkaan käytä kyseisiä palveluita.)

Etelä-Italia on maan tuntemattomin osa. Apulian, Basilicatan ja Molisen kaltaisilla seuduilla on paljon historiallisia nähtävyyksiä, joista kannattaa mainita esim. Castel del Monte, ---

Mistäs nämä alueet nyt yht'äkkiä löytyivät?

Sisilia, Välimeren suurin saari on lähes oma maansa, koska sillä ei ole paljoakaan yhteistä Italian mantereen kanssa. Tätä saappaan kärjessä sijaitsevaa saarta on kautta aikojen leimannut tietty dramatiikka. ---

Välimeren keskellä sijaitseva Sardinia eksoottisine luontoineen on myös kiinnostava saarikohde.

Kuten sanottu, saaria on vain kaksi.

Tapahtumat

---

Aivan pääsiäisen alla järjestetään Venetsian karnevaalit ja pääsiäissunnuntaina Firenzen taivasta valaisevat ilotulitteet.

Krhm, karnevaali on yleensä se juhla, josta laskeudutaan paaston aikaan, siis 40 päivää ennen pääsiäistä.

Vuosittainen neljän antiikin tasavallan regatta on suuri kansanjuhla. Kesäkuiset kilpailut järjestetään vuorovuosina Pisassa, Venetsiassa, Amalfissa ja Genovassa.

Antiikin tasavallat olivat siis Pisa, Venetsia, Amalfi, Genova, Rooma ja Kreikka. (Oikeasti puhutaan keskiajan meritasavalloista )

Veronassa järjestetään joka kesä maailmankuulut oopperajuhlat. Suunnaton roomalainen amfiteatteri herää henkiin ja juhlallisuudet leimaavat koko aluetta.

Ensin kalliot syöksyvät ja sitten amfiteatterit herää henkiin. Kuulostaa vaaralliselta, emme siis ainakaan lähde pohjoiseen. Vielä voisin siteerata sitä, kuinka "muotivaatteet hallitsevat Roomaa", mutta enköhän minä jo näillä tiedoilla yhden lomareissun Italiassa saa tehtyä.
Heips vaan.

Associazione a delinquere

Suurin osa saksalaisista pizzerioista toimii mafian rahanpesulana. Siis jos uskoo saksalaista sensaatiolehdistöä ja viimeviikkoisen ammuskeluvälikohtauksen jälkipyykkiä.
Järjestäytyneen rikollisuuden läsnäolo on aina kiihottanut ihmisten mielikuvitusta. Ehkä elokuvat ja televisiosarjat ovat tehneet tehtävänsä ja ihmisten mielissä rikollisuus ja väkivalta on heti hohdokkaampaa ja mystisempää kun ammuskeluun liitetään sana mafia.

Mafioitakin on monta. Kuuluisimpia lienevät venäläinen(organizatsya), colombialainen (narcos) kiinalainen (triadit), japanilainen (yakuza) ja sitten sarja "alkuperäisiä" italialaisia.

Sisilian maakunta tunnetaan mafian kotina, ja Cosa nostra on kai edelleenkin se kuuluisin ja "kunniakkain" rikollisjärjestöistä. Sillä on laajat kansainväliset yhteydet ja vaikka "perheet" eivät enää olekaan tiukasti verisiteissä kiinni, omertà*, hiljaisuus, siis se että sisilialaiset leikkivät kolmea apinaa, on edelleenkin tärkein syy Cosa Nostran kukoistukseen. Kiristämisen ja huumekaupan lisäksi Cosa nostran liiketoimiin kuuluu ihmiskauppa(siirtolaisten kuljetukset) EU:n tukirahojen lypsäminen, kiinteistökaupat, oikeastaan mikä tahansa laiton ja laillinen liiketoiminta. Ja paikallispolitiikka. Eivätkä yhteydet Rooman Montecitorioonkaan** liene täysin surkastuneet.
Sisiliaan liitetään myös nimi Stidda (stella=tähti), joka tunnetaan "viidentenä mafiana". Se on syntynyt suunnilleen samoihin aikoihn Cosa nostran kanssa, mutta on jäänyt sen varjoon. Stidda on kuitenkin levittäytynyt tehokkaasti Sisiliaan ja innokkaasti osallistuu mihin tahansa rikolliseen ryöstöistä lähtien.

Napolin seudulla järjestäytynyt rikollisuus tunnetaan nimellä Camorra. Oikeastaan ei ole kyse Cosa nostran kaltaisesta "kattojärjestöstä", vaan sarjasta klaaneja, joiden sekä sisäiset että keskinäiset suhteet ovat enemmän tai vähemmän löyhiä. Ryhmittymien väliset sodat menevät usein ammuskeluksi, sivullisia säästämättä. Jotkut napolilaiset klaanit tekevät luultavasti ainakin huumekaupoissa ja ihmiskaupoissa yhteistyötä Cosa nostran kanssa, muuten ne kai keskittyvät paikallisten yrittäjien kiristämiseen, ase- ja huumekauppaan ja vaikkapa julkisten palvelujen haltuunottoon, esim. jätehuolto on tunnetusti Napolin seudulla "väärissä käsissä". Siksi lähes automaattisesti kesän alkaessa Napolin vähempiosaiset kaupunginosat hukkuvat roskapusseihin; "jätekriisi" on tehokas tapa painostaa politiikkaa vääntymään omien intressien mukaan. Camorra-sanalla viitataan nykyisin myös koko mafiamentaliteettiin, siihen aikaisemmin viittaamaani omertà:an.

'Ndràngheta (tai Famiglia Montalbano, Onorata società taikka Picciotteria) on puolestaan kalabrialaisten oma rikollisklubi, syntyisin lähinnä Reggio Calabrian kaupungista. Sillä on kunnia olla yksi maailman vaarallisimmista ja laajimmalle levinneistä mafiajärjestöistä. Klaaneja (paikalliskielellä cosche tai 'ndrine) kai n. 150 ja koska perhesiteet ovat 'Ndrànghetan perusta, ote paikallistalouteen ja politiikkaan on luja.
Juuri eilen noille sijoille lähti meiltä M, jonka kertomukset kalabrialaisesta mentaliteetista ovat hiuskarvat nostattavaa kuultavaa; jos jostain haluaa löytää oikein ahdasmielistä viimevuosisadan patriarkaalista meininkiä, kannattaa mennä kalabriaan.
'Ndràngheta -sanan etymologia on kiintoisa: se tulee luultavasti kreikan sanasta andragathía, rohkeus, viriilisyys.

Itäeurooppalaisessa yhteistyössä on erityisesti kunnostautunut Sacra Corona Unita, joka on Apulian maakunnan oma kiva gangsterikerho. Koska maakunnan tärkeimpiä elinkeinoja on maatalous, ihmiskauppa on luultavasti tärkeä osa toimintaa. Puolalaisia tomaatinpoimijoita löytyy. Sacra Corona on rikollisjärjestöistä nuorin, sen alku ja juuri tunnetaan aika tarkoin ja perustushetkeksi mainitaan 1981, jouluyö, paikaksi Tranin vankila ja perustajajäseneksi joku Giuseppe Rogoli. Että onnea vaan Giuseppelle, historian kirjoihin pääsit sitten.

Eikä nämä rikolliset tähän lopu, tässä vielä muutama nimi:
* Mala del Brenta - Veneto
* Banda della Magliana - Roma
* Basilischi - Basilicata (Potenza, Matera, Policoro)


Joidenkin mielestä mafia on enää mielikuvitusta. Ehkä napolilainen pienyrittäjä onkin sitten aika hyvä kuvittelemaan, kun ihan vaan mielikuvitellen menettää kauppansa kieltäytyessään maksamasta pizzoa, suojelurahaa.


* omertà: käytös, jolla estetään minkäänlaisen rikollisia haittaavan informaation vuotaminen. Esim.ilmeisenkin rikoksen, vaikkapa päivänvalossa tapahtuneen ammuskelun silminnäkijöitä ei löydy(kukaan ei puhu), todisteita vääristellään tai ne katoavat. Sanalla tarkoitetaan myös yleisesti peittelevää käytöstä. Sanasta johdettu adjektiivi: omertoso.

**Montecitorio: palatsi, jossa parlamentti kokoontuu. Usein pääkaupungin palatsien nimillä viitataan niiden toimintaan: Palazzo Chigi-hallitus, Palazzo Madama- senaatti, Palazzo del Quirinale- tasavallan presidentti.

Edit:
Tuli mieleen, että ehkä on syytä täsmentää sitä, että esim. 'Ndrangheta on toki kotoisin kalabriasta, mutta sillä on osastonsa lähes jokaisessa Italian maakunnassa, suurimmista kaupungeista puhumattakaan. Eikä haaraosastoja suinkaan puutu muista Euroopan maistakaan. Kommenteissa sen jo mainitsin, 'Ndrangheta pyörittää vuosittain reilusti yli 30 miljardin euron bisnestä.
Siis kun ostat hasista Amsterdamissa, laitat rahaa 'Ndrangheta-pomon taskuun ja samalla rahoitat ase- ja ihmiskauppaa... yksi hyvä syy lisää olla käyttämättä huumeita.


kuvalähde: http://texasholdemblogger.files.wordpress.com

Olin edellisessä elämässäni kanadalainen merinainen

Your past life diagnosis:

---

I don't know how you feel about it, but you were female in your last earthly incarnation.You were born somewhere in the territory of modern North Canada around the year 1675. Your profession was that of a seaman, cook or carpenter.

---

Your brief psychological profile in your past life:
Bohemian personality, mysterious, highly gifted, capable to understand ancient books. With a magician's abilities, you could have been a servant of dark forces.

---

The lesson that your last past life brought to your present incarnation:
Your task is to learn determination and persistency. Youd should not allow to let misfortunes take influence on your strong will.

---

Do you remember now?

kyllä nyt jotain muistuu mieleeni...
Tämä höpsötys on täältä: Past Life Analysis

Vitonen

Nimeä yksi väri, miksi juuri se? #e083a0-Blogini tehosteväri
Nimeä yksi nainen, miksi juuri hän?Mary Pickford- Women in Film- juutuubin kaunis video elokuvadiivoista kautta aikojen alkaa hänen kuvallaan
Nimeä yksi biisi, miksi juuri se?Lensi maahan enkeli, joutuisampi tuulta-päässäni tällä hetkellä soiva virsi
Nimeä yksi maa, miksi juuri se? Kuuba- tänään keskusteluissa viimeksi esiin tullut maa
Nimeä yksi mies, miksi juuri hän?M-viimeksi meiltä lähtenyt vieras

Skrubulta.
Pii poo. Nukuttaa.

Ei tiennyt Grieg aamusta mitään

Nyt on tylsää. Kaikki nukkuu ja ei voi tehdä mitään, mistä aiheutuu melua. Paitsi että jostain syystä juuri sunnuntai-aamuisin (olen tarkkaillut: muina aamuina tätä ei todellakaan tapahdu) naapuristo kunnostautuu äänisaasteen tuotannossa. Luulisi että kansa on tähän elokuun aikaan kaikki jossain rannalla lekottelemassa, mutta eihän se inflaation vuoksi ole enää mahdollista. Niinpä naapurit tekevät kaikkensa kakofonisen sunnuntaiherätyksen luomiseksi.

Ensin hieman höpsö Maria aloittaa laulukonserttinsa; repertuaari vaihtelee työväenlauluista kansanlauluihin. Ääni on kantava, onneksi jokseenkin vireinen. Sitten lauluun yhtyy koiratappelun rähinä. Aina jonkun häiriintynyt sylikoira aloittaa kolmiviivaiseen a:han ylettyvällä ulinaräksynnällään, sitten kuoroon liittyy alasointuisempaa verihurtta-louskutusta ja omistajien hysteeristä kiljuntaa.
Kun koirat on saatu taltutettua, pääsee vauhtiin se innokas puutarhaihminen, jonka laitteet hurisevat, surisevat, pörisevät tai humisevat, kun niillä pestään/leikataan/höylätään jotain.

Mutta kas, perhe onkin jo hereillä. Nyt meluamaan!

Infernaalinen lötkytys

Go Nagai: Inferno 1, La divina commedia Dynamic Planning 2006


Nyt tekisi pitkästä aikaa mieli mennä saunaan. En ole kovin innokas saunoja, mutta tänään on ollut niin hikinen ja pölyinen päivä, että ei tekisi yhtään pahaa istua vartti löylyssä.

Sitten voisi lötkyillä ja juoda kylmää. Telkkaristakin tulisi "Ein fall für zwei" niin voisi lyödä vetoa siitä kuinka monta kertaa saa Matula turpaansa.

Maijaa lötkyttää.

Lähtemisiä

Ystävämme Val oli päättänyt lähteä viime sunnuntaina Ranskaan. Naureskelimme hänen lähtemiselleen, kun ensin piti vaihtaa autoradiota, sitten lainata vähemmän kuluttava auto; kun hän tuli tiistai-iltana lähtöillalliselle tuoden pakastimestaan kaikki ruoat meille säilytykseen, olimme jo melkein varmoja siitä, että keskiviikkoaamuna hän pääsisi lähtemään. Keskiviikkoaamuna hän soitti n. klo 11, että oli nukkunut liikaa ja ehkä lähtisi seuraavana päivänä. Kai hän sitten todellakin lähti, (tai sitten piileskelee kotonaan eikä viitsi enää soittaa) kun mitään ei ole kuulunut.

Meidänkin piti lähteä reissuun heti, kun miehen loma alkaa. Kun ei ole kuin vajaa kaksi viikkoa aikaa retkeillä.
Eilen illalla soittaa Suomesta ihminen, jota emme ole nähneet vuosiin, että olisi tulossa sunnuntaina tänne yhdeksi yöksi, jos käy. Käyhän se.
Lähdetään sitten maanantaina...

Nyt tuli kiirus

Miehen loma alkaa tänään. Nyt se on menoa. Lähtökuopat on kaivettu, varustelua vielä jatketaan.
Äkkiä tuli kiire saada kotihommat valmiiksi ja työasiat järjestykseen ensi kuuta varten. Olen auttamatta viimehetken ihmisiä ja taas sen huomaa. Käk.

...vaan lähipäivinä mennään! Ja kun tullaan takaisin, voin kertoa missä oltiin.

Kana-paprika-pata

Vietetään sitten koko päivä tietokoneen ääressä ja postataan sitten ihan kaikesta. Tässä tämänpäivän illallisen ohje:

Neljälle ruokailijalle:

Tarvitset korkeareunaisen, laajan paistinpannun tai padan ja sen lisäksi:
n. kilo kanan reisipaloja tai kokonainen kana paloina, nahkoineen ja luineen (ne antavat makua!)
ainakin kolme kookasta paprikaa, mieluummin erivärisiä; suikaleiksi leikattuna
muutama tomaatti palasina
sipuli silppuna
pari valkosipulin kynttä pienenä silppuna
n. 2rkl oliiviöljyä
suolaa maun mukaan
chiliä hyppysellinen
persiljaa ja
basilikaa tarvittavasti
n. 1/2 dl vettä

1. Ruskista kananpalat öljyssä, siirrä ne pois pannulta
2. kuullota sipuli ja paprikat samassa öljyssä; kun ovat pehmenneet hiukan, mausta valkosipulilla, chilillä ja yrteillä, lisää vettä, sekoita ja anna kiehahtaa
3. lisää ruskistetut kananpalat pannulle paprikoiden päälle, lisää tomaatit ja suolaa.

Anna kiehua hiljalleen kannen alla ainakin tunnin ajan, tarkista suola ja ripottele päälle vielä tuoretta yrttisilppua. Kanan pitää irrota luistaan katsomalla ja paprikan pitää olla makeaa ja pehmoista. Pataa voi tarjota joko lisäkeriisin kanssa tai koota kahden ruokalajin aterian niin, että tarjoaa paprikamössön pastan kastikkeena(pastaksi käy hyvin penne) ja kananpalat raikkaan salaatin ja rapean leivän kera.

Öisiä vieraita

edit:

Kas kummaa!
Eilen, vähän ennen keskiyötä, kissa naukaisi äänellä, josta heti käsittää että sillä on saalista. Keittiön parvekkeelta sisään lepahtanut lepakko olikin sen suussa, ja ylpeänä se sylkäisi sen sohvalle.
Nopeasti nappasin kissan syliini ja pienen pieni lepakonrääpäle räpiköi sohvalta lattialle. Kun kissa oli saatu suljettujen ovien taakse, nostin liikkumattoman lepakon kämmenelle. Se oli onneksi elossa ja vailla todettavia vammoja. Se napitti nuppisilmillään ja antoi aukaista siipiään juuri sen verran, että totesimme jäsenten olevan kokonaisia. Lepakon sydän läpätti kämmentäni vasten niin nopeasti, että se tuntui tärinältä.
Valokuvasimme olennon (tietysti ilman salamavaloa, siksi heikko kuvan laatu; arvelimme salaman järkyttävän lepakoita) ja sitten veimme sen alas ja ulos.
Nopeasti ja kevyesti se katosi kämmeneltäni yöhön.

Käännettäviä kirjoja

Haastemies kävi ja haastoi listaamaan kirjoja jotka tulisi kääntää suomeksi. Otin tehtävän vakavissani ja listasin italialaisia uutuuskirjoja, jotka omasta mielestäni ansaitsisivat tulla käännetyksi.
Olisi toki ansioikkaita viimevuosisadan kirjoja, joita ei koskaan ole käännetty, mutta kuten sanottu, valitsin kirjat ihan vaan mutu-metodilla listaten tuoreita kirjoja, (olen lukenut vain yhden) jotka voisivat kertoa jotain uutta italialaisuudesta.

La ragazza del secolo scorso | 1ª ed.
Rossana Rossanda
Einaudi | 2005
| Italiano
EAN : 9788806143756
( Otsake suomeksi: Viimevuosisadan tyttö)
Tämä on kirjoista vanhin ja ainoa jonka olen lukenut. Mielestäni Suomessa aika tuntemattoman Rossandan elämänkerta on oivallinen näkökulma sekä sodanjälkeisen Italian tapahtumiin, kommunistien historiaan että naisen rooliin italialaisessa politiikassa; tärkeä kirja.
Tästä pääseekin sitten aasinsiltaa seuraavaan kirjavalintaani:

Quote rosa. Donne, politica e società nei racconti delle ragazze italiane | 1ª ed.
Fernandel | 2007
| Italiano
EAN : 9788887433777

( Naiskiintiöt. (italiaksi naiskiintiöt ovat “vaaleanpunaisia”) Naiset, politiikka ja yhteiskunta italialaisten tyttöjen kertomana )

Näistä uutuuskirjoista kerron Bol.it kirjakaupan esittelyteksteihin pohjautuen, koska suurinpiirtin niiden perusteella olen kirjat valinnutkin.
Gianluca Morozzin ja Grazia Verasanin ideasta syntynyt kirja on kokoelma tarinoita, joiden kirjoittajat ovat kaikki alle 35 -vuotiaita naisia. (Huom, siis alle 35-vuotias on Italiassa ragazza-tyttö!) Tarkoituksena on tutkia naisten suhdetta politiikkaan, yhteiskuntaan ja työhön; kertoa siis kerrankin jostain muusta kuin tunteista ja ihmissuhteista. (!) Tämä kirja saattaisi kertoa jotain uutta italialaisista naisista?

Historia ja perinteet ovat aina mieliaiheitani, ja niistä julkaistaan niin paljon kirjoja, ettei perässä pysy millään. Tässä nyt yksi kiinnostavimpia:

Mordi & fuggi. 16 racconti per evadere dalla taranta

Manni | 2007

Curatore : C. D'Amicis
| Italiano
EAN : 9788881769360
(Puraise ja karkaa (italialainen sanonta, englanniksi hit and run, suomeksi...mitä? ei tule mieleen)16 kertomusta, joiden avulla välttää ”taranta”)

Tarantella on kai kaikille suomalaisillekin tuttu tanssi. Tanssi on osa folklore-myyttiä: erityisesti naiset joutuivat ”tarantan” kohteeksi; lähinnä hysteeriseksi kohtaukseksi kuvailtava sekopäisyys iski naisiin ja syyksi sanottiin hämähäkin puremaa. Tämä ”sekapäisyyskohtaus” parannettiin sitten tanssilla, jolla on vieläkin voimakkaat juuret. 16 kirjailijaa ja antropologi kirjoittavat Tarantasta; kertomuksia kuvaillaan sanoilla: psykedeelinen, koominen, liikuttava. Tämän haluan! Ja kuka tahansa folkloresta kiinnostunut, luulen.

Seuraava on must ihan vaan nimensä perusteella:

L'Italiano
| 1ª ed.

Sebastiano Vassalli

Einaudi | 2007
Italiano
EAN : 9788806187972
Aina silloin tällöin ilmestyy kirja, joka kertoo kaiken olennaisen siitä, millainen ja kuka on italialainen. Saas nähdä onnistuuko tämä kirja moisessa. Miten kansallinen identiteetti rakentuu? Se kiinnostaa tässä kirjassa.

Ja sitten klassikko:

Galateo
| 1ª ed.
Giovanni Della Casa
Einaudi | 2006 |
Italiano
EAN : 9788806177683

Opiksi ja nuhteeksi luulen tämän kirjan kaikille olevan. Viimeaikoina hyvin usein TV:ssä siteerattu kirja, 1558 kirjoitettu hyvien tapojen opas kertoo miten pitäisi pukeutua, mitä eleitä tulisi välttää , mitä sanoja on sopivaa käyttää. Renessanssin kohtuullisuutta. Venetsialainen kirjoittaja, paavin virkamies on vastuussa myös ”kiellettyjen kirjojen listasta”; saarnahenki on siis siinnyt kiitettävästi tässä piispassa .
EDIT:Lainauksia:
Chi sa carezzar le persone, con picciolo capitale fa grosso guadagno. (da Galateo overo de' costumi)
(Ken lähimmäistään miellyttää taitaapi, pennilläkin paljon ansaitseepi)

Il profferire il tuo consiglio, non richiesto, niuna altra cosa è che un dire di essere più savio di colui, cui tu consigli; anzi un rimproverargli il suo poco sapere e la sua ignoranza. (da Galateo overo de' costumi)
(Kun kysymättä neuvoasi tarjoot, et muuta tee kuin viisaammaksi itseäsi neuvotulles kehut ja oikeastaan vähäisestä tietämyksest' ja tuhmuudesta häntä sätit)

köh. käännös oma.

Ja loppu-ekstraksi kääntäjän unelma:

Con le peggiori intenzioni
Alessandro Piperno
Mondadori | 2006 | EAN: 9788804558507

Kirja, josta lukijat sanovat mm. seuraavaa:

30-mag-2007 Cagliari Paolo saccopharinx@tiscali.it
Verboso
Macchiavellisticamente ricercato nella grammatica, nella sintassi e nel vocabolario. Confido nella buona fede dell'autore che lo ha scritto così per vera vocazione, ma l'impressione è tutt'altra. Se levi aggettivi ed avverbi rimane un libro di trenta pagine. In alcuni tratti comunque divertente e piacevole.

“ Täynnä turhia sanakäänteitä.
Macchiavellimäisen haettu rakenteeltaan ja sanastoltaan. Luotan kirjoittajan kirjoittaneen näin puhtaasta vakaumuksesta, mutta vaikutelma on kyllä ihan toinen. Jos ottaa pois adjektiivit ja adverbit, jää jäljelle ehkä kolmikymmensivuinen kirja. Paikoittain kuitenkin hauska ja miellyttävä.”

Romaani juutalaisperheestä; aihe on kiinnostava (en tiedä mitään juutalaisista italiassa) mutta kieli pelottaa, jos niin moni lukija sanoo jättäneensä kesken...kääntääköhän tätä koskaan kukaan?

Oishan noita kirjoja vaikka kuinka. Tässä nyt nämä. Kiitos ja näkemiin.

Vanha äitee vänisee ja heittää hyvästit sohvalle

Eilen innostuin lukemaan Yeatsin runoja ja tämä osuu nyt kyllä ihan just nappiin:

10. The Song of the old Mother


I RISE in the dawn, and I kneel and blow
Till the seed of the fire flicker and glow;
And then I must scrub and bake and sweep
Till stars are beginning to blink and peep;
And the young lie long and dream in their bed 5
Of the matching of ribbons for bosom and head,
And their day goes over in idleness,
And they sigh if the wind but lift a tress:
While I must work because I am old,
And the seed of the fire gets feeble and cold.


En nyt ihan uunia sentään tarvitse aamulla sytytellä, mutta oih, muuten on vanhan äidin elo niin raskasta, jotta...ja nuoriso vaan lötkyilee.
Olen hinkannut ikkunaraameista nikotiinia pois, silittänyt verhoja ja siirrellyt kuivanrapsakoita huonekasvin rankoja ruukuista toisiin siinä toivossa, että niistä vielä löytyy virtaa. Heitimme vanhan sohvankin jaloista (se oli ihan oikeasti tiellä); ensin sopeutamme sen kierrätystavaran elämään pitämällä sitä autotallissa pölyttymässä parisen viikkoa ja sitten kutsumme jätehuollon noutamaan sen pois. Kun joku aika sitten ostimme uuden steriilin vuodesohvamme, emme raaskineet heittää entistä pois, vaan tungimme sen keittiöön. Nyt keittössä kaikuu oudosti kun miljardien pölypunkkien ja muutaman hämähäkin terraario on poissa.

Muistomme ovat kanssasi, oi sohva.
Kestit niin kissanpissit kuin teeläikätkin,
hikiset peffat, karvaiset jalat ja tassut;
koskaan et valittanut, nitkahdit vain
tarjosit lohdullisen ja pehmeän sylisi
talven sumuista kotiin palaavalle
ja tallensit sukkamme,
lehtemme, pallomme, leivänmurumme
jotta ne iloiten voisimme löytää
äidillisistä poimuistasi.
Kiitos.

Anteeksi kuinka???

Kirjeenvaihtoa päiväunilta

Siestan aikaan joko nukun tai katson jonkun elokuvan. Kerrankin tuli telkkarista katsottavaa; La7 näytti elokuvan 84 Charing Cross Road, joka perustuu Helene Hanffin samannimiseen, omaelämäkerralliseen kirjaan. (Helene Hanff on mm. käsikirjoittanut 50-luvulla televisioon Ellery Queen-sarjaa. Itse muistan joskus katsoneeni uusintoina Ellery Queeniä, mutta ei tainnut olla ihan niin vanhaa tuotantoa...)

Elokuva kertoo newyorkilaisesta naisesta, joka kirjoittaa englantilaiseen antikvariaattiin Marks & Co., elokuvan nimen osoitteeseen, koska etsii vanhoja englantilaisia kirjoja, joiden löytyminen kohtuulliseen hintaan amerikoista on vaikeaa. Naisen ja kirjakaupan henkilökunnan välille sukeutuu kirjeenvaihto ja ystävyys, joka kestää pari vuosikymmentä. Tästä ystävyydestä ja henkilöiden elämäntapahtumista punoutuu herkkä tarina. Ja Anne Bancroft ja Anthony Hopkins tekevät päähenkilöinä mainiot roolisuoritukset, mitenkäs muutenkaan.

Mukava katsoa leffaa, jossa puhutaan kirjoista ja jossa hurjinta äksöniä on congan tanssiminen ulkoilmalavalla.

Siteeraus leffasta, tai siis siteeraus siteerauksesta:

W.B. Yeats (1865–1939). The Wind Among the Reeds. 1899.

36. Aedh wishes for the Cloths of Heaven

HAD I the heavens’ embroidered cloths,
Enwrought with golden and silver light,
The blue and the dim and the dark cloths
Of night and light and the half light,
I would spread the cloths under your feet:
But I, being poor, have only my dreams;
I have spread my dreams under your feet;
Tread softly because you tread on my dreams.

Nehän ovat kuin kaksi marjaa...

Varoitus! Sisältää olennaisia juonipaljastuksia!

Sattuma. Pari viikkoa sen jälkeen, kun olen nähnyt televisiosarja Prime Suspect: Final Act, löydän sisareni jättämän Outi Pakkasen pokkarin hinnalla millä hyvänsä, ja luen sen. Kirja oli sekaantunut manga-sarjisten väliin, ja löysin sen siksi vasta nyt. (Muuten olisin ahminut sen jo aikoja sitten, kuten kaikki muutkin siskon tuomiset).

Rakentamatta mitään plagiointitarinoita (eihän sitä tosin tiedä, vaikka käsikirjoittajaFrank Deasy olisikin kopsannut ideoita Pakkasen kirjasta!), tuntuu kiehtovalta sattumalta, että näiden kahden teoksen juonikäännöksissä on niin paljon yhtymäkohtia. Ne olisivat ehkä jääneet huomaamatta, ellen juuri sattumalta olisi tosiaankin törmännyt niihin näin "samanaikaisesti". Mitä ne yhtymäkohdat sitten ovat:

Kummassakin teoksessa kuolee nuori tyttö, ja ruumis löytyy puistosta.
Kummassakin teoksessa kuolemasta epäillään tyttären lähiympäristön opettajamiestä. Kummassakin tappajaksi paljastuu tytön paras kaveri.

Tulkitsen teosten samankaltaisuuden niin, että on joitakin teemoja, jotka ns. liikkuvat ajassa. Lasten ja nuorten seksuaalinen häirintä ja pedofilia ovat viimevuosina olleet niin paljon esillä, että ne ovat ikäänkuin banalisoituneet. Siksi olisi liian ennalta-arvattavaa, että pedofiili olisi dekkarin syyllinen.
Toisaalta ihmissuhteiden, siis erityisesti teinityttöjen ihmissuhteiden monimutkaisuus on ajankohtainen johtoteema. Tytöt tuntuvat kasvavan arvotyhjiössä, jossa toisaalta vaaditaan ulkonäköä, toisaalta itsenäisyyttä; toisaalta syötetään disney-rakkautta ja toisaalta ylikyynisyyttä, "munkin vanhemmat on eronneet". Siksi nuorista tytöistä kasvaa julmia ja itsekkäitä-
siis en väitä, että näin on, väitän että näin yleisesti ajatellaan. Siksi voi syntyä samanaikaisesti kaksi niin samankaltaista teosta.


Oikeastaan teoksilla ei ole niinkään paljon yhteistä kuin voisi olettaa, tyyliltään ja teemoiltaan ne ovat kuitenkin aika eroavaisia, vaikkakin mainioita molemmat. Suosittelen. Ja pahoittelen spoilausta.


(Lupaan, etten jauha tuosta Prime Suspect- sarjasta enää)


kuvalähde, Prime Suspect: http://www.tesco.com/entertainment/product.aspx?R=709935

Hehän ovat kuin kaksi marjaa...

Lee Curreri, eli Fame*-sarjan pianisti- säveltäjä Bruno Martelli.
Giovanni Allevi, milanolainen säveltäjä-pianisti. Tuubivideo: waterdance

*Fame sai Italiassa nimen Saranno famosi (heistä tulee kuuluisia); alkuperäisen nimen käyttäminen ei kai käynyt laatuun, fame =nälkä.

Kuvalähteet: http://www.sarannofamosi.org/CAST.HTM
http://www.wuz.it/Articoli/Articolo/tabid/77/id/423/Default.aspx

Tuore

Tuore kuore loikkas
kauppakassista lätäkköön
"Tekohengitystä!" huikkas
kun kroolasi ojasta allikkoon
"Liian tuore taisi olla"
huokas kuluttaja kun kuoreen virta vei
"Seuraava ostos on pakastettu sei!"



ihan toisenlainen "tuore " on keksinmuruissa, valokuva.

maximo park: sandblasted and set free

Eilisen teinikyselyn jälkeen on vaikea kirjoittaa mitään kiinnostavampaa(!) .

Olen lukenut tänään niin paljon, että päässä humisee. Lukeminen on hidasta. Television katseleminen on nopeaa. Kun katsoo telkkaria, aivosähkökäyrät asettuvat unenomaiseen tilaan; mitä tapahtuu aivosähkölle kun lukee? Pitänee ottaa selvää.

Taannoin kuollut Michelangelo Antonioni puhui 80-luvulla kuvatussa haastattelussa siitä, kuinka elokuvan erityistehosteet kehittyvät, silloin hän oli juuri nähnyt ensimmäisiä kolmiulotteisia animaatioita Amerikassa. Hän tuntui olevan innostunut uuden teknologian mahdollisuuksista mutta samalla erittäin skeptinen elokuvan tekijöiden kyvystä hillitä itseään niiden käyttämisessä. Ja oikeassahan hän oli, ei tarvitse katsoa kuin joku viime vuosien hämähäkkimiesfantasioista ja huomaa, että usein erikoistehosteista tulee elokuvan parasta sisältöä.

Antonionin elokuvat eivät merkitse minulle mitään. Ingmar Bergman sen sijaan liittyy voimakkaasti elämäni rakkaustarinan alkuaikoihin. Katsoimme elokuvakerhossa sarjan Bergmanin elokuvia tuoreen aviomieheni kanssa. Miehenikin oli mielestäni nero (tuore aviomies on aina tuoreen aviovaimon mielestä nero), koska kykeni muutaman kuukauden ruotsin ja suomen opiskelun jälkeen seuraamaan elokuvia ja lukemaan Paavolaista ja kirjoittamaan höpsöjä tarinoita. Bergmanin elokuvat hän oli tosin nähnyt jo aiemmin, italiaksi dubattuna, ja oli aidosti innoissaan kuullessaan ne alkuperäisinä versioina.
Olen vakuuttunut, että Bergman, Strindberg, Munch ja Ibsen ovat osasyyllisiä siihen, että mieheni kiinnitti ylipäänsä minuun mitään huomiota. Olin hänelle kai jonkinlainen Liv Ullmannin huono kopio, ainakin aluksi. Ei se minua kyllä häiritse yhtään. Näin Rai kolmoselta Sarabandan, ja jos vanhenen yhtään niin kauniisti kuin Liv, ei minulla ole hätiä mitiä.

Rai kolmonen näytti taannoin myös viimeisen Prime Suspect- sarjan: Final Act. Päähenkilö Jane Tennison on jäämässä eläkkeelle rikospoliisin työstään ja "ratkaisee" viimeisen tapauksensa, nuoren tytön murhan. Teinien angstia ja ikääntyvän ja alkoholisoituneen poliisiräähkän (tosin erityisen karismaattisen sellaisen) kohtaamisia kuoleman kanssa. Ensimmäinen osa oli niin hieno televisiokokemus, että laitoin hälytyksen kännykkään, jotten olisi unohtanut toista jaksoa. Enkä unohtanut. Rai kolmonen on sitäpaitsi oiva kanava, mainoksia on vähän. Nyt imuroin aikaisempia (näkemiäni) Prime Suspect -jaksoja, muta niitä on vaikea saada. Näillä näkymin pääsen katsomaan jotain parin päivän päästä!

Otsake ei liity muuten tähän juttuun mitenkään ; kuuntelen vaan Maximo Parkin levyä Our Earthly Pleasures.

Edit.
Kuinka hermostuttavaa, kiukustuttavaa ja suorastaan hernenenäistä! Olen saanut imuroitua Prime Suspect kutosesta puolet elikkäs CD1 tuli ihan nätisti perille, mutta eikös se CD kakkosen hyväkäs ole jo kaksi päivää jököttänyt ihan nollilla. Kuka sitä pitää lukkojen takana, avain persuuksen alla!?! HÄH!?!? Muita mahdollisia lähteitä ei tietysti ole mailla eikä verkoilla.
Miten voin katsoa eka osan jos toisesta ei ole tietoa.
Nyyh.

Edit2
Heh, kannatti valittaa. Nyt se kakkososa nitkahti heti liikkeelle!

There are more questions than answers. Not.

KUVAILE
kukkaroasi:
Hopeanvärinen Hello-Kitty lompakko, jossa vetoketjullinen kolikko-osasto ja petollinen kortti-osasto. (ensimmäisen taskun sisällä on kortit naarmuttava niitinpää)
hammasharjaasi:
liian kulunut
päivittäisiä korujasi:
kultainen kihlasormus, hopeiset korvakorut, joku rannekoru, joskus joku kaulakorukin
kännykkääsi:
perusnokia
tyynyliinojasi:
valkoinen
huonettasi:
Käk, minulla ei ole omaa huonetta! Jaan kaikki huoneet jonkun kanssa! Käk.
aurinkolasejasi:
perusmustat peittävät filmitähtilasit
shampootasi:
jojoba öljyä ja akaasia-uutetta
CD-stereoitasi:
Levyt laitetaan monikäyttöiseen dvd-soittimeen, vahvistetaan Kenwoodilla ja ääni tulee ulos korkioista JBL-kauittimista, jotka on ainoa "huonekalu", jonka olemme raahanneet mukanamme Suomesta. Tai emme me niitä oikeastaan itse raahanneet...
lävistyksiä:
kummassakin korvanlehdessä yksi
mitä on nyt päälläsi:
sininen mekko jossa värikkäitä itämaisia kuvioita ja alushousut.

MUUTA
jos saisit tappaa jonkun ja et jäisi siitä kiinni, kenet tappaisit?:
vannon, etten ketään
ketkä haluaisit nähdä juuri nyt?:
pari kauan kadoksissa ollutta ystävää
soittotaito?:
selloa kohtalaisesti, pianoa erittäin huonosti
pidätkö kynttilöistä?:
pidän
pidätkö suitsukkeista?:
riippuu tuoksusta, mutta yleisesti ottaen kyllä
pidätkö veren mausta?:
en oikein vieläkään voi syödä verilettuja, koska lapsena koin aivotrauman (!) ja oksensin sen takia rajusti: ruokana oli ollut verilettuja. Harvoin teen oikein mitään verenmaku suussa.
uskotko rakkauteen?:
Tottakai
uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä?:
En
osaatko syödä puikoilla?:
En yhtä hyvin kuin A, joka syö lähes kaiken puikoilla.
lempilimu:
Chinotto
jotain, mitä haluaisit ymmärtää paremmin?:
mualimmoo ( siis kaikessa on ymmärtämistä)
jos voisit kääntää aikaa taaksepäin, mitä muuttaisit?:
olisin säästeliäämpi
miljoona euroa lahjoitetaan sinulle! yksi asia, minkä ostaisit:
talon
mitä pizzasi päälle laitetaan?:
tomaattia, tuplamozzarella, useimmiten. Muta melkein mikä täyte vaan menee. Ananaskin.
ruotsi vai englanti?:
englanti; ruotsia en osaa kohta lain
pidätkö sateesta?:
paaaaljon. Mutta kyllä auringostakin.
minkä vaihtaisit itsessäsi?:
haluaisin vähemmän likinäköiset silmät
minkä väriset sukat sinulla on nyt?:
mitkä sukat?
mitä ensimmäisessä tekstiviestissäsi saapuneet-kansiossa lukee?:
"Estamos a la fucina controvento local muy zapatista" Poistin just kaikki työviestit
oletko hyvä matematiikassa?:
Aika hyvä.
mitä yhteistä sinussa ja äidissäsi on?:
Ääni.
mistä luulet, että muut tunnistavat sinut?:
Äidistä puheenollen: tunnisti kuulemma minut lapsena kävelytyylistä jo kaukaa.
mikä kappale soi nyt päässäsi?:
sama kuin kaiuttimissa: Rocco de Rosa: Flumina
paljonko kello on?:
9.57
missä huoneessa olet nyt?:
olohuoneessa.
minne matkustaisit, jos lähtisit huomenna?:
Huomenna saatan itseasiassa matkustaa jonnekin, en ole vielä päättänyt minne. Jonnekin lähelle.
onko sinulla parasta ystävää?:
on
oletko humoristinen?:
jos sillä tarkoitetaan, että muut nauraa, niin joidenkin mielestä olen.
omistatko hyviä ystäviä?:
Kyllä
onko kynsissäsi kynsilakkaa?:
on, läpinäkyvää
mikä on puhelimesi taustakuvana?:
Ei puhelimessani voi olla taustakuvia, se on siihen kykenemätön
omistatko raitapaitoja?:
en
kenelle näytit viimeksi keskisormea?:
enpä muista, olenko koskaan näyttänyt kenellekään
mäkkäri vai hese?:
...hese
historia vai äidinkieli?:
ei noista voi valita
syötkö usein karkkia?:
noin kerran viikossa
onko sinulla mielikuvitusystävää?:
ei
tiedätkö jääkiekon säännot?:
en ihan kaikkia
minkä muotoiset makaronit ovat kivoja?
farfalle
onko tylsää juuri nyt?:
ei
seurusteletko jonkun kanssa?:
miehen
kenen luona olit viimeksi?:
Germanan
henkilö jolle nauroit?:
A
joka nauroi sinulle?:
A
mikä on viimeisin kuulemasi kohteliaisuus?:
Germanan vanhahko äiti ihmetteli, että miten mies on saanut vaimokseen näin kauniin naisen. Sitä minäkin ihmettelen.
Soittaisitko häissäsi kappaletta, jota viimeisimpänä kuuntelit?
Katso ylle.
En ehkä. Liian minimalistisen toistava.
Harrastaisitko seksiä sen henkilön kanssa, ketä suutelit viimeisimpänä?
Ehkä
Menisitkö naimisiin sen henkilön kanssa, ketä ajattelit ensimmäisenä herätessäsi tänään?
En muista ketä ajattelin ensimmäisenä! Joten sanotaan varmuuden vuoksi että ei.
Kertoisitko suurimman salaisuutesi henkilölle, jota halasit viimeksi?
Kyllä
Muuttaisitko asumaan maahan, jossa kävit viimeksi?
Joo
Pukeutuisitko koulukuvaukseen vaatteisiin, jotka sinulla on nyt päällä?
Ehkä laittaisin kengät jalkaan.
Söisitkö koko loppuelämäsi ruokaa, mitä viimeisimpänä söit?
Pelkällä jogurtilla ei pitkälle pötkitä
Laulaisitko karaokessa kappaletta, jota viimeisimpänä lauloit?
Tottakai. (En muista mitä olen viimeksi laulanut, mutta jotain kivaa se kuitenkin oli)
Löisitkö henkilöä, jonka takia viimeksi itkit?
En
Suutelisitko henkilöä, jota viimeisimpänä ajattelit?
En
Koska viimeksi sanoit jollekin rakastavasi häntä?
ääk. en muista.
Kirjoittavatko ihmiset nimesi väärinpäin?
Väärin. ja melkein aina.
Oletko hiljainen vai äänekäs?
äänekäs.
Kenestä ihmisestä pidät eniten?
Miehestä, useimmiten. Lapsista aina.
Kuka on sinulle tärkein ihminen maailmassa?
Perheenjäsenet on kaikki tärkeimpiä
Kenelle haluaisit antaa pusun poskelle?
kuka nyt lähelle osuu
Rakastatko oikeasti ketään koko sydämesi pohjasta?
rakastan.
Kuka viimeksi katsoi sua pitkään?
Eilen yksi pieni lapsonen puistossa
Onko sinua pussannut kukaan viimeisen kuukauden aikana?
On
Mitä et voi vastustaa?
jäätelöä
Kuka teillä kävi viimeksi kylässä?
Val
Mitä alkoholipitoista juomaa joit viimeks?
Jotain viiniä ruoan kanssa aika kauan sitten
Mitä bestiksesi/poika-/tyttöystäväsi sanoi sinulle viimeksi?
siis mies on nyt tässä se poikaystävä: " ecco l'altra, è probabilmente la tua" (puhui muistitikusta)
Kuka sinulle on viimeksi soittanut?
Anoppi
Oletko rauhallinen ihminen?
Kyllä
Tylsistytkö helposti?
En. Jaksoin vastata tähän kyselyynkin. Vaikka pitkään meni, kun piti hommata muuta välissä. Ehkä multitasking on se joka pitää tylsyyden poissa?

Tämä kysely on kopioitu Minhiltä.

Artful Dodger

Olemme aiemminkin nähneet tämän rohkean pikku hiiren Giardini Pubblici-puiston lintujen ruokintapaikalla, nyt satuin kerrankin paikalle kameran kanssa. Hiiri käy kolostaan nopsasti napsimassa muruja, joilla ihmiset ruokkivat lintuja ja luulen että aika monelta jää koko Artful huomaamatta. (Ristin hiiren Artful Dodgeriksi) (Lukekaa Dickensiä!)

Hehkeä ankka ja Koi-lauma.


Puiston lammessa on sorsien lisäksi värikkäitä karppeja, joista juuri tänä aamuna näin sattumalta dokkarin; kalat tuodaan poikasina Japanista jossain alpeilla sijaitsevaan kasvattamoon, josta ne täysikasvuisina lähetetään edelleen vaikka nyt puiston lampeen. En oikein tajunnut, miksi näiden värikkäiden karppien (japaniksi Koi) lisääntyminen on niin tarkkaa puuhaa, että niitä ei voida munittaa(voiko noin sanoa?) Italiassa vaan pitää raahata kalaparat maailman toiselta puolelta.
Noh, värikkäitä ovat nuo.

Puistossa on kiva tarkkailla ihmisiä ja eläimiä. Näin erään pikkutytön (tai ei edes niin pikku), joka italiaksi määritellään sanalla rompiscatole. (Tai siis oikeastaan sanottaisi rompipalle tai rompicoglioni, mutta olen signora) Heitti kiviä lintujen päälle ja näytti viatonta naamaa kun äiti nuhteli, "se oli vahinko". Känisikin. Toinen tyttö sen sijaan tarvitsisi biologian opetusta. Lähes yläasteikäinen ei voi kysyä " Syökö kalat hiiriä?"
Pienten lasten riemu pulujen perässä juoksemisen ihanuudesta ja kanojen kotkottelun kuuntelusta on aina hauskaa katsottavaa. Lintuaitauksen kanakin on eksoottinen Kaupunkiympäristössä. Ja vaikea kuvattava. Lintuaitauksessa on kanaverkko, jonka silmien läpi sihtaamalla ei liikkuvasta kohteesta saa oikein hyviä kuvia; paparazzitaitojani on siis edelleen kehitettävä. Kukko, näen tummaa ympärilläsi...sun aura tarvitsee puhdistusta...

Otin muitakin kuvia sunnuntaikävelylläni, laitoin niista pari keksinmuruihin, (vaikka ensin sähläsin ja julkaisin ne täällä, mutta kun nyt on tuo kuvablogi...). Käykäätten katsomassa.
(Uskalsin kysyä yhdeltä pariskunnaltakin, saako ottaa kuvan kun olivat niin hienosti pukeutuneita. Vaimo oli innoissaan, mies vähän hämillään, mutta kuvan sain, vaikka nolotti. Kuten sanottu, paparazzitaidoissa on parantamisen varaa.)

Oneiroi

Näin kummallista unta. Olin luennolla, jossa luennoitsija väitti, että tutkimuksien mukaan 20%prosenttia ihmisistä on tuomittu olemaan onnettomia. He eivät voi olla onnellisia, tekivätpä mitä hyvänsä. Vänkäsin luennoitsijalle vastaan ja todistelin jonkin monimutkaisen loogisen kaavan avulla, ettei väite voinut pitää paikkansa.

Sitten toinen osa unesta vaikutti jo niin enteelliseltä, että en edes halua kertoa sen yksityiskohtia, mutta lyhyesti: katselin kellokaupan ikkunaa, ja näin lasissa heijastuksena joitakin ihmisiä, eläviä ja kuolleita. Eräs läheiseni ei saanut kelloaan oikeaan aikaan.

Huu.


kuvalähde: http://www.thesleepcentre.co.uk/hypnos_orthos_collection.htm

maximo park: our velocity

Olen viikonpäivistä sekaisin, tyypillistä lomakäyttäytymistä.
Tänään myös yritti sataa, sekin kai on tyypillistä lomasäätä. Vaikka minusta olisi ollut IHANAA jos olisi satanut ihan kunnolla, eikä riputellut n. 10 pisaraa/neliö. Mutta viileähkö (=alle 30 astetta) ilma otetaan kiitollisena vastaan. En usko että ne lomalaiset, jotka täyttävät 11 miljoonaa autoa(liioittelen usein, mutta tuo on ihan oikea uutisen antama arvio tämän viikonlopun liikenteestä Italian teillä) tänä viikonloppuna kiroavat pilvistä säätä. Näin uutisista myös, että poliiseilla on käytössään Ferrari. Se on oikein se. Saavat moottoritielläkin jonkun joskus kiinni.

Mutta onneksi en ole suunnitellut matkustavani juuri tänä viikonloppuna.
En ole ollenkaan niitä ihmisiä joilla on lista niistä "rästihommista", joita on tehtävä loman aikana tai suunnitelma matkoista vuoden etuajassa. Ainoa suunnitelma on koko perheen lähimatkailu. Liguriaankin mennään parin viikon päästä. Oikeastaan minulla ei ole mitään odotuksia loman suhteen. Ainoa muutos "normaaliin" on se, että en käy töissä. En ole erityisen stressaantunut töistä, joten miksi stressata lomasta?

Pimp my blog

Lomalla on aikaa vihdoinkin viilata blogin ulkonäköä. Nyt se on näköisempi, eikä niin hätäisesti väsätty.